Ultraäänitutkimus on vapaaehtoinen tutkimus, jonka tarkoituksena on raskauden keston määritys sekä sikiön rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulonta.
Viimeksi päivitetty 15.5.2008
Äideillä on mahdollisuus kahteen seulontaultraäänitutkimukseen. Ensimmäinen tutkimus tehdään 10.–13. raskausviikoilla ja toinen 18.–21. raskausviikoilla.
Ensimmäinen ultraäänitutkimus
Ensimmäisen, 10.–13. raskausviikoilla tehtävän ultran tarkoituksena on
- raskauden keston määritys ja sikiöiden määrän tarkistaminen
- sikiön rakenteellisten kehityshäiriöiden havaitseminen
- niskaturvotuksen mittaus ja sikiön kromosomipoikkeavuuden riskin arvioiminen
Raskauden keston määritys
Ultrassa raskauden kesto voidaan arvioida tarkemmin kuin pelkästään edellisten kuukautisten ajankohdan perusteella. Laskettua aikaa ei muuteta, jos ultraäänellä arvioitu aika heittää vain muutaman päivän aiemmin lasketusta. Jos eroa on enemmän kuin 4 päivää, laskettu aika muutetaan. On hyvä muistaa, että laskettu aika on joka tapauksessa vain viitteellinen: vain 4–5 prosenttia lapsista syntyy laskettuna päivänä.
Tutkimuksella voidaan todeta myös monikkoraskaudet ja varmistaa, että sikiö on elossa.
Sikiön rakenteellisten kehityshäiriöiden havaitseminen
Sikiön rakennetarkastelussa voidaan nähdä pääpiirteittäin sikiön ruumiinosat, ylä- ja alaraajat, sydämen syke, aivot, keskushermosto ja joitakin sisäelimiä. Ensimmäisessä ultrassa on mahdollista havaita vain suurimmat rakenteelliset poikkeavuudet.
Niskaturvotus ja kromosomipoikkeavuuden riskin arvioiminen
Kromosomipoikkeavuudet, jotka aiheuttavat kehityshäiriöitä ja –vammoja, eivät useinkaan aiheuta ultraäänellä näkyviä rakenteellisia epämuodostumia. Kromosomipoikkeavuuden riski voidaan arvioida mittaamalla alkuraskauden niskaturvotus.
Toinen ultraäänitutkimus
Toisen, 18.–21. viikolla tehtävän ultran tarkoituksena on
- sikiön kasvun tarkistus
- rakenteellisten kehityshäiriöiden toteaminen
- kromosomipoikkeavuuksien riskin arviointi
Sikiön kasvun tarkistus
Sikiön kasvu voidaan arvioida pään läpimitan ja reisiluun pituuden perusteella. Myös pään ja vartalon ympärysmitat voidaan mitata.
Sikiön rakenteelliset kehityshäiriöt
Sikiön rakenteita voidaan tyydyttävällä tarkkuudella tarkastella noin 18. raskausviikosta lähtien. Tutkimukseen kuuluu keskushermoston eli aivojen ja selkärangan alueen tarkastelu sekä sydämen neljän lokeron, kahden kammion ja kahden eteisten toteaminen. Myös muut sisäelimet näkyvät ultrassa. Tällä tutkimuksella voidaan todeta 50–60 prosenttia sikiön merkittävistä rakennevioista.
Kromosomipoikkeavuudet
Rakenneultraäänitutkimuksessa voidaan toisinaan tehdä pieniä löydöksiä, jotka eivät sinänsä vaikuta lapsen terveydentilaan, mutta jotka voivat olla merkki lisääntyneestä kromosomipoikkeavuuden riskistä. Kromosomivikaa ei voida varmistaa ultrassa, vaan siihen tarvitaan istukka- tai lapsivesitutkimus.
Entä jos havaitaan jotain poikkeavaa?
Jos seulontaultraäänitutkimuksessa havaitaan jotain poikkeavaa, lähetetään nainen jatkotutkimuksiin. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustela hoitavan lääkärin kanssa löydöksen merkityksestä ja mahdollisista lisätutkimuksista.
Jos lisätutkimuksissa sikiöllä todetaan kehityshäiriö, sen laatu ja merkitys syntyvän lapsen terveydelle selitetään vanhemmille niin tarkkaan kuin mahdollista.
Riittävästi tietoa saatuaan vanhemmilla on tehtävänään vaikea päätös: vaikuttaako löydön raskauden jatkamiseen.
