Viimeksi päivitetty 9.1.2020
Odottavan äidin fyysiset ja psyykkiset kokemukset välittyvät sikiöön monin tavoin. Jos odottaja kokee voimakasta ja pitkäkestoista stressiä, sikiö voi altistua stressinsäätelyhormonien vaikutuksille.
”Pitkäaikaisella stressihormonien erityksellä raskauden aikana voi olla haitallisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Sikiön elinjärjestelmät kehittyvät raskauden aikana ja ovat siten herkempiä äidin raskauden aikaisen stressin vaikutuksille”, kertoo Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa mukana oleva lastentautien erikoislääkäri Laura Korhonen.
Stressi vaikuttaa infektioherkkyyteen
Raskausajan parisuhdetyytymättömyyden ja stressaavien kokemusten on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi lapsen infektioherkkyyteen.
”Osana FinnBrain-tutkimusta osoitettiin, että äidin raskaudenaikainen psyykkinen hyvinvointi oli yhteydessä lapsen riskiin sairastaa toistuvia ylähengitysinfektioita”, Korhonen sanoo.
Hyvä hoiva suojaa lasta
Odotusajan stressi voi vaikuttaa myös siihen, millä tavoin lapsi reagoi asioihin vauva- ja taaperoiässä. Voimakas ja pitkäkestoinen stressi ja ahdistus voivat johtaa esimerkiksi lapsen suurempaan itkuherkkyyteen.
”Varhaisella vanhemmuudella on kuitenkin suuri suojaava vaikutus – riittävän hyvä hoiva ja vuorovaikutus voivat suojata lapsen temperamenttia stressin negatiivisilta vaikutuksilta”, muistuttaa FinnBrain-tutkimuksen apulaisprofessori, lapsen kehityksen erikoispsykologi Riikka Korja.
Stressi voi vaikeuttaa vanhemmuuteen valmistautumista
Merkittävä raskausajan stressi voi vaikuttaa lapseen myös vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen kautta. Voimakas henkinen kuormitus raskausaikana voi vaikeuttaa psyykkistä valmistautumista vanhemmuuteen. Tämä pätee molempiin vanhempiin.
”Tämä saattaa näkyä vanhemman vaikeutena asettua hoivasuhteeseen ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa syntymän jälkeen. Tällöin stressi voi välittyä lapseen vuorovaikutusvaikeuksien kautta ja vaikuttaa näin negatiivisesti lapsen kehitykseen. Sen vuoksi avun ja tuen hakeminen hyvissä ajoin on ensisijaisen tärkeää”, Korja sanoo.
Stressistä on myös hyötyä
Vähäisestä tai kohtuullisesta stressistä ei ole syytä huolestua, sillä kaikki odottavan äidin kokema stressi ei ole pahasta. Pieni stressi on jopa hyödyksi sikiölle.
”Stressi kuuluu elämään myös raskausaikana. Se valmistaa sikiötä toimimaan kohdun ulkopuolisessa maailmassa, joka vääjäämättä sisältää stressiä ja tilanteita, joissa vauvan tarpeita ei pystytä välittömästi tyydyttämään”, Korja kuvailee.
Hae herkästi apua
Vaikka voimakas ja pitkäkestoinen, niin sanottu toksinen stressi voi olla haitallista sikiölle, on tärkeä muistaa, että vaikutuksen suuruus on kokonaiskuvassa varsin pieni. Lapsen varhainen kehitys ja hyvinvointi ovat hyvin monen tekijän summa. Tärkeää on myös huomioida, että alttius stressin vaikutuksille on yksilöllinen.
”Yksittäinen stressitekijä harvemmin vaikuttaa merkittävästi lapsen elämään, mutta stressitekijöiden kasautuessa riskit kasvavat etenkin, jos lapsi on myös biologisesti herkempi stressille. Siksi on todella tärkeää, että vanhempi hakee herkästi apua jos kokee merkittävää kuormittuneisuutta tai psyykkistä huonovointisuutta raskausaikana”, Korja painottaa.
