Loppuraskaudesta odotus muuttuu toden teolla odottamiseksi - eikä vähiten sen takia, että ison mahan kanssa on tukalat oltavat. Maha painaa, turvottaa ja närästää. Hehkeä keskiraskaus on jo kaukana.
Viimeksi päivitetty 23.4.2012
Odottajat Vau.fi:n foorumilla kertovat, kuinka iso maha häiritsee jo elämää:
”Eilen ekan kerran pääsi itku etten jaksa enää olla raskaana. Alkoi siitä kun piti ottaa pyykkejä pois narulta ja kun tuo masu painaa hirveesti niin on ihan järkyttävät selkä kivut. Koko ajan pitäisi muka istua kun muuten sattuu.”
”Kieltämättä alkaa väsyä jo tähän olotilaan kun mitään ei kuitenkaan saa tehtyä, ei ole energiaa ja kaikki kyykkimiset, kantamiset ym on niin hankalaa mahan takia.”
”Sais tuo vauveli tuolta jo tulla, olis niin ihana saada nyytti syliin. Ja samalla helpottais myös tätä omaa olemista”, eräs äiti tiivistää ketjun tunnelmia.
Lue myös: Ihana kamala vatsakumpu!
Merkkien metsästystä
Viimeisillään olevalla odottajalla ajatukset pyörivät helposti lasketussa ajassa, ja monet etsivät merkkejä lähestyvästä synnytyksestä: Onko limatulppa jo irronnut? Onko vatsa laskeutunut? Supisteleeko?
”Vielä ennen laskettua aikaa, kun minulla oli säännöllisiä ja kivuliaita supistuksia, niin uskoin että vauva tulee pian. Nyt on usko sen suhteen hiipunut, kun supistuksia on yksi siellä ja toinen täälla ja sitten kun supistaa muutaman kerran peräkkäin, niin se loppuu siihen!”
”Mulla välissä oli yksi yö että sain nukuttua katkotonta unta (vessareissuja lukuunottamatta), ehdin jo innostua että oliskohan se ollut luonnon voimatankkausta synnytykseen. Mutta noiden ’merkkien’ kyttäämisestä tulee vaan hulluksi.”
”Mäkin tulen hulluksi kohta, kun tarkkailen joka ikistä merkkia mitä keho antaa.”
Kuin vuoristorataa
Loppuraskaus voi olla hermoja raastavaa paitsi fyysisesti myös henkisesti ja psyykkisesti. Raskaushormonit saattavat saada odottajan kuin odottajankin tunteet menemään vuoristorataa:
”Nämä viimeiset viikot ovat kyllä olleet varmaan suurin koetinkivi koko raskauden aikana.. Tunteet ovat vaihdelleet ilosta suruun ja riemusta itkuisuuteen ja raivoamiseen jopa muutamissa minuuteissa. Olen oikein itsekin jäänyt välillä ihmettelemään, mitä kaikkea sitä on tullut itkettyä.”
”Mulla on LA kolmen päivän päästä ja on kyllä tosi turhauttava olo. Huimaa melkeinpä koko ajan ihan kauheasti ja nyt on tullu takasin noi ’kiukkukohtaukset’. Välillä itketyttää ja kun mies kyyy että mikä harmittaa niin iihen ei sit keksi edes mitään syytä.”
”Tänään alkoi päivä taas itkien.. :'( Ei jaksa, ei pysty, ei enää! Samalla tiedän vallan hyvin, että asialle ei voi mitään. Hermot ovat erittäin tiukalla! Ärsyynnyn todella helposti oikeastaan mistä vain huomautuksista ja sitten alkaa itkeminen. Kuulostaa näin kerrottuna ihan naurettavalta neljä vuotiaan toiminnalta, mutta tällaista tämä meikäläisen meininki nykyisin on..”
Lue myös: Tunteiden vietävänä
Kärsivällisyys koetuksella
Monella odottajalla ovatkin hermot kireällä loppuraskaudesta. Ketjussa äidit kertovat kiukuttelevansa milloin mistäkin. Itkukin on monella herkässä:
”Täällä kanssa kiukututtaa vähän väliä, eikä oikeastaan mitään syytä. Nyt on onneksi alkanut ehkä vähän se helpottamaan, mutta kärsivällisyys on koetuksella.”
”Olenkin miehelleni sanonut miljoona kertaa, että ärsyttää, että ärsyttää ja ei tiiä mikä ärsyttää. 🙁 Onneksi mies ymmärtää!”
”Täällä on meneillään kunnon mielialanvaihtelut… oikein harmittaa itseä, kun ei olis oikeastaan mitään syytä kiukutella, mutta silti harmittaa.”
”Mullakin sama, ei kertakaikkiaan kestä!! Meinannu ihan itku tulla, varmasti tuleekin jos tässä vielä pitkällekin edetään pallomahana…Miehelle jo eilen naureskelin epätoivoissani että saanko tahtoni läpi itkemällä, jos oikein vollotan niin tuleeko se vauva ulos. :)”
Lue myös: Yllättäviä tunteita raskaana
Ketjussa toivotetaan jaksamista kaikille loppuraskaudessa kärvisteleville.
”Ja sitä hemmetin kärsivällisyyttä”, lisää muuan odottaja. Lue koko keskustelu: Laskettu aika käsillä.
