Viimeksi päivitetty 3.12.2019
Lähes joka viidennellä raskaana olevalla suomalaisnaisella todetaan raskausdiabetes. Tuoreen tutkimuksen mukaan sairaus on yleistynyt Suomessa ylipainon ja lihavuuden yleistymisen ja synnyttäjien ikääntymisen takia.
Helsingin yliopiston tutkija Nora Grotenfelt havaitsi väitöstutkimuksessaan, että suurin sairastumisriski oli normaalipainoisilla ja lievästi ylipainoisilla naisilla, joilla oli aiemmin ollut raskausdiabetes. Diabetekseen liittyvät vasta-aineet ja erot raskausajan painonlisäyksessä eivät selittäneet tulosta.
– Odottajan terveelliset elämäntavat ovat edelleen erittäin tärkeitä sikiön terveyttä ajatellen. Tämä ei rajoitu pelkästään raskausaikaan. Elämäntavat olisi hyvä saada kuntoon hyvissä ajoin ennen suunniteltua raskautta, Grotenfelt sanoo.
Riskeinä mm. sikiön liikakasvu ja äidin synnytystraumat
Vaikka raskausdiabetesta pystytään hoitamaan, se voi siitä huolimatta vaikuttaa epäsuotuisasti raskauden kulkuun sekä äidin ja lapsen tulevaan terveyteen. Lyhyen aikavälin riskejä ovat sikiön liikakasvu, keisarileikkauksen tarve, synnytystraumat ja vastasyntyneen hypoglykemia.
Pitkän aikavälin haittoja ovat muun muassa äidin ja lapsen suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä jälkeläisen ylipainon riski aikuisiässä.
Kuuntele podcast niin saat tietää tarkemmin miten sokerirasitustesti tehdään, miten sairautta hoidetaan ja vaikuttaako raskausdiabetes esimerkiksi synnytykseen!
Tietyt geenit altistavat raskausdiabetekselle
Osalla naisista on geneettinen alttius sairastua raskausdiabetekseen. Grotenfelt havaitsi väitöstutkimuksessaan, että myös raskausdiabeteksen ehkäisyyn tähtäävän elämäntapaohjauksen vaikuttavuudessa on geneettistä vaihtelua.
Elintapainterventiossa annettiin yksilöllistä ravinto- ja liikuntaneuvontaa raskauden aikana ja osalle myös ennen raskautta. Seurantatutkimus tehtiin viiden vuoden kuluttua.
Suuren sairastumisriskin ryhmälle suunnattu elintapainterventio ei vaikuttanut jälkeläisten terveyteen niin suotuisasti kuin oletettiin. Kun osallistujat jaettiin ryhmiin geneettisen vaihtelun mukaan, intervention vaikutuksessa ilmeni eroja. Interventio laski sairauden ilmaantuvuutta vain niillä naisilla, joilla ei ollut tiettyjä riskialleeleja.
