Niin kutsuttu rakenneultra tehdään – vanhempien niin halutessa – jo pyöristyneen vatsan päältä yleensä 18.–20. raskausviikoilla.
Viimeksi päivitetty 29.9.2011
Tutkimuksessa tarkistetaan sikiön fyysinen kehitys ja raskauden eteneminen. Sukupuoli saattaa vilahtaa ruudulla, mutta maallikko tuskin huomaa sitä vahingossa, eikä sitä varta vasten selvitetä.
Noin suklaalevyn tai hifi-älppärin painoisen sikiön korvat pilkistävät jo päästä, ja kasvojen lihakset mahdollistavat ilmeilyn ja silmien siristelyn. Pää on enää noin kolmanneksen sikiön pituudesta. Äiti tuntee hyvin todennäköisesti sikiön potkut, jotka isäkin voi tuurilla havaita tunnustelemalla vatsan päältä. Sikiö liikkuu jo melko koordinoidusti, eikä ultrassa ole harvinaista nähdä, kuinka se tarttuu varpaisiinsa tai imeskelee peukaloaan.
Isä saa rakenneultrasta silminnähtävän todisteen raskauden olemassaolosta, etenkin jos alkuraskauden ultratutkimusta ei ole tehty. Nykyään on myös mahdollista käydä yksityisillä klinikoilla kolmiulotteisessa ultraäänitutkimuksessa tai ns. 4D-ultrassa, jossa kuvaan liittyy myös liike. Vanhempien kannalta niissä korostuu lapsen näkemisen kokemus, mutta nekin ovat ensisijaisesti lääketieteellisiä tutkimuksia.
Isä ei voi käydä ultrassa ilman puolisoaan, äiti voi. Oman kokemuksensa lisäksi isän kannattaa osallistua tutkimuksiin myös äidin mielenrauhan vuoksi. Tutkimuksia tehdään tulosten takia, ja joskus tulokset ovat huolestuttavia. Silloin on hyvä, jos vanhemmat voivat heti tukea toisiaan.
