Raskaana oleminen paperittomana Suomessa on riski sekä äidille että syntyvälle lapselle. Tällä hetkellä paperiton on oikeutettu saamaan vain kiireellistä hoitoa. Raskaudenseuranta ei kuulu kiireellisen hoidon piiriin, joten raskaana oleva ei pääse äitiysneuvolan asiakkaaksi. Poikkeuksena on Helsinki, jossa on tehty periaatepäätös paperittomille tarjottavista terveyspalveluista. Myös paperittomat lapset jäävät muualla ilman neuvolapalveluita.
Viimeksi päivitetty 28.9.2015
Olet saanut kuulla olevasi raskaana. Kyseessä on toinen lapsesi ja sinua jännittää. Ensimmäinen raskaus ei sujunut aivan ongelmitta.
Yrität päästä neuvolaan, mutta sinulle sanotaan, että voit saada vain kiireellistä hoitoa, koska sairausvakuutuksesi ei ole voimassa. Odottelet kotona ja kuulostelet päivittäin lapsen liikkeitä mahassa.
Sitten tulee päivä, kun huomaat ettet ole tuntenut lapsen liikettä pitkään aikaan. Olet huolissasi vauvasi voinnista ja kävelet päivystysluukulle. Et kuitenkaan pääse tutkimuksiin, sillä tilaasi ei vieläkään pidetä kiireellisenä.
Sinulla ei ole varaa maksaa kallista yksityisklinikkamaksua, joten jäät epätietoisena odottamaan synnytyksen alkamista. Voit vain toivoa parasta.
Kun synnytys viimein käynnistyy, pääset sairaalaan, mutta saat jälkikäteen tuhansien eurojen laskun sairaalakäynnistäsi.
Lastenlääkäri Heli Salmi on tavannut työssään paljon raskaana olevia paperittomia ja heidän lapsiaan. Salmi kannattaa ajatusta terveyspalveluiden nykyistä laajemmasta tarjoamisesta myös paperittomille. Vähintään raskaana olevat ja lapset pitäisi Salmen mukaan ehdottomasti saada hoidon piiriin.
Tällä hetkellä raskaana oleva paperiton pääsee tutkittavaksi useimmiten vasta synnytyksen käynnistyttyä. Käytäntö lisää synnytykseen liittyviä riskejä ja hankaloittaa hoitohenkilökunnan työtä. Synnytyssairaala ei voi varautua asianmukaisesti mahdollisiin riskeihin ja ongelmatilanteisiin.
”Jos sairaalalla ei ole tietoa äidin ja sikiön voinnista tai äidin perusterveydentilasta, synnytyksessä voi tapahtua yllätyksiä. Esimerkiksi äidin sairaudet, istukan sijainti, sikiöiden lukumäärä ja tieto lapsen mahdollisista terveysongelmista olisivat erittäin tärkeää tietoa hoitavalle henkilökunnalle.”
Raskauden seuraamattomuus on suuri riski lapsen terveydelle ja voi vaarantaa sekä lapsen että äidin hengen.
”Neuvolaseurannan ja terveydenhoidon avulla voitaisiin ehkäistä monia raskauteen ja synnytykseen liittyviä ongelmia, esimerkiksi synnytyksen ennenaikaisuutta, lapsen pienipainoisuutta ja infektioita”, Salmi listaa.
Seulomattomuus ongelmallista
Suomessa kaikki muut, paitsi paperittomat odottajat osallistuvat HIV-seulontaan. Seulan avulla viruksen kantajat löydetään ja voidaan aloittaa lääkitys, joka ehkäisee HIV:n tarttumista lapseen. Paperittomien jättäminen seulontojen ulkopuolelle on Salmen mielestä täysin järjetöntä.
”Seulontoihin osallistuu vuosittain noin 60 000 odottajaa. Heistä noin 10–15 henkilöllä todetaan HIV. Tällä hetkellä seulotaan ihmisiä, joilla hyvin epätodennäköisesti on tartuntaa ja jätetään tietoisesti seulonnan ulkopuolelle ihmiset, joilla tartunta on lähtökohtaisesti todennäköisempi. Jos seulomatta jää yksikin HIV-positiivinen, seulassa on jo melkein 10 prosentin vuoto. Seulontaan käytetty raha on tällöin kohdennettu tyhmästi”, Salmi sanoo.
Terveydenhuollon tarjoaminen paperittomille olisi Salmen mukaan myös taloudellisesti järkevää. Esimerkiksi Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksessa on käynyt ilmi, että ajoissa annettu hoito ja ennaltaehkäisy on huomattavasti halvempaa kuin puhjenneen sairauden hoitaminen. Näin on myös HIV:n tapauksessa.
”Tartunnan siirtyminen lapseen olisi helppo ja halpa estää lääkityksen avulla. Vain alle 1 prosentti lääkittyjen äitien lapsista saa HIV:n. Jos seulonta sen sijaan jätetään tekemättä, eikä lääkitystä aloiteta, todennäköisyys että lapsi saa tartunnan kasvaa merkittävästi.”
Lapselle aiheutuu turhaa kärsimystä ja lisäksi HIV-infektion saaneen lapsen hoitaminen tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.
Lapsen asema huono
Tilanne ei parane synnytyksen jälkeen. Paperittomien lapset jäävät ilman seurantaa ja rokotuksia, eikä äiti pääse minkäänlaiseen jälkitarkastukseen.
”Käytäntö tuntuu hyvin epäoikeudenmukaiselta. Etenkin lasten tapauksessa terveydenhuollon ulkopuolelle jättämistä on mahdotonta hyväksyä. Heillä ei ole ollut itsellään mitään mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen.”
Nykyään vastatyntyneet lapset ja äidit kotiutetaan synnytyssairaaloista mieluiten varhain, jo päivän tai parin päästä synnytyksestä.
”Monet paperittomat odottajat ovat itsekin usein hyvin nuoria. Voidaan miettiä, millainen tilanne synnyttäjällä on, kun hän joutuu yksin pärjäämään pienen vauvan kanssa. Tällä hetkellä perheille järjestettävä tuki on räätälöitävä potilaskohtaisesti erikseen synnytyssairaalasta käsin, eikä toimintasuunnitelmia tai valmista järjestelmää ole. Tämä ei ole taloudellista eikä toimivaa”, Salmi sanoo.
Tulevaisuudessa hoitamattomuus vielä laajempi ongelma?
”Voi olettaa, että paperittomien määrä tulee nousemaan lähitulevaisuudessa sitä mukaa, kun maahan tulevat turvapaikanhakijat saavat kielteisiä päätöksiä. Ainakin osa heistä varmasti jää maahan, sillä nykyään kaikkia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ei käännytetä maasta”, Salmi pohtii.
Tartuntatautien vaaraa ei ole syytä liioitella. Salmi kuitenkin näkee riskien kasvavan, mikäli paperittomien terveydenhuolto edelleen laiminlyödään.
”Suomessa on jo nähtävissä ghettoutumiskehitystä. On vaarana, että jos maahan virtaavat ihmiset asettuvat asumaan lähekkäin huonoihin elinolosuhteisiin, myös tietyt tartuntataudit lähtevät leviämään.”
Kun lähekkäin asuvien ihmisten rokotesuoja ei ole kattava, esimerkiksi tuberkuloosi, tuhkarokko ja hinkuyskä voivat yleistyä. Kantaväestökään ei ole näiltä taudeilta suojassa. Riskiryhmää ovat etenkin alle 1-vuotiaat lapset, joilla ei ole vielä rokotesuojaa tauteja vastaan.
”Tästäkin syystä olisi hyvin perusteltua tarjota terveyspalveluita nykyistä laajemmin myös paperittomille”, Salmi sanoo.
Samat oikeudet kuin muillekin
Suomi on saanut maailmalla kielteistä huomiota sen vuoksi, että monista muista maista poiketen edes haavoittuvimassa asemassa olevat naiset ja lapset eivät saa muuta kuin kiireellistä hoitoa. Salmelle perustelu paperittomien yhtäläiselle oikeudelle saada terveyspalveluja on itsestäänselvä.
”Heillä on aivan samat ihmisoikeudet kuin kaikilla muillakin. En näe hyvää perustetta sille, miksi osa ihmisistä pitäisi jättää terveydenhuollon ulkopuolelle.”
Tapa evätä terveydenhoito paperittomilta rikkoo räikeästi monia Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia.
”Esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sanotaan selvästi, että kaikilla maassa asuvilla lapsilla on statuksesta riippumatta yhtäläinen oikeus terveydenhuoltoon. Tällä hetkellä paperiton lapsi ei saa edes perusrokotuksia, saati säännöllistä neuvolaseurantaa”, Salmi tuhahtaa.
Terveyspalveluiden tarjoamista paperittomille vastustetaan esimerkiksi terveysturismin pelossa. Salmi ei nää perustetta pelätä terveysturismin lisääntymistä.
”Miksi terveysturismi lisääntyisi Suomessa, kun ongelmaa ei ole ilmennyt muissakaan maissa, joissa terveydenhuoltopalveluita tarjotaan myös paperittomille.”
Terveyspalveluiden ulkopuolelle jäävien ns. paperittomien henkilöiden määrää on vaikea arvioida. Arviot paperittomien määrästä Suomessa vaihtelevatkin muutamasta tuhannesta aina kymmeniin tuhansiin.
Paperiton henkilö voidaan määritellä seuraavalla tavalla
– Maassa ilman oleskelulupaa oleskeleva, muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullut henkilö, jonka oleskelulupa on umpeutunut tai maahantulo tai maassa oleskelu ei ole luvallista.
– Suomeen muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullut henkilö, jonka oleskeluluvan tai viisumin edellytyksenä on ollut yksityinen sairausvakuutus, mutta vakuutusturva on päättynyt tai se ei ole kattava.
– EU-kansalainen, jonka tilapäinen maassa oleskelu on luvallista, mutta jolla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle.
(Lähde: THL)
Rajoitettu hoito
Paperittomilla ihmisillä on Suomessa rajoitettu oikeus hoitoon. Tällä hetkellä paperittomille tarjotaan vain kiireellistä hoitoa omakustanteisesti. Kiireellinen hoito laskutetaan hoitoa saaneelta jälkikäteen hoidon todellisten kustannusten perusteella.
Ainoastaan Helsingin kaupunki on tehnyt päätöksen tarjota terveydenhuolto raskaana oleville ja lapsille samaan tapaan kuin helsinkiläisille. Muut paperittomat saavat Helsingissä kiireellisen hoidon samaan hintaan kuin helsinkiläiset. Lisäksi Suomessa toimii muutamassa kaupungissa Global Clinic, joka tarjoaa terveyspalveluita myös paperittomille henkilöille.
Hoidon rajaamista on kritisoitu. Monet tahot ovat ottaneet kantaa terveyspalveluiden laajemman tarjoamisen nimissä. Kantaa ottaneita tahoja ovat esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Unicef ja SPR.
