Imetyksen tärkeydestä puhutaan paljon. Esimerkiksi vauvalla on huomattavasti pienempi riski sairastua infektiotauteihin, kun vauva elää yksinomaan rintamaidolla. Mutta jääkö imetyspainotuksen jalkoihin monia muita seikkoja, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti lapsen myöhempään kehitykseen?
Viimeksi päivitetty 15.1.2015
Imetys on tärkeää. Rintamaito on juuri pienokaiselle räätälöityä ravintoa, eivätkä teollisesti valmistetut lehmänmaitovalmisteet pysty korvaamaan imetystä.
Imetyksen tiedetään tarjoavan seuraavia hyötyjä vauvalle:
- Vähemmän vauva-ajan infektioita
- Tukee ruoansulatuksen ja suoliston mikrobiston kehitystä
- Tukee vauvan motorista kehitystä
- Äidillä pienentynyt rintasyöpäriski
- Läheisyys ja äitilapsisuhteen erityisyys
”Äidinmaidon erityisetuja ovat sen sisältämät immuunijärjestelmää tukevat ja aktivoivat yhdisteet ja aivojen kehittymiseen tarvittavat yhdisteet. Samoja yhdisteitä on toki lehmänmaidossakin, mutta äidinmaidossa pitoisuudet optimoituvat luontaisesti lapsen kasvun ja kehityksen mukaan”, genomisen ravitsemuksen professori Raija Tahvonen kertoo.
Imetyksestä puhutaan – mutta entä muut seikat?
Imettämällä luodaan perustaa äiti-lapsisuhteelle ja samalla taataan lapsen kehitykselle hyvä pohja. Imetyksen lisäksi vauvan terveyteen ja kehitykseen vaikuttaa myös muut yksittäiset seikat. Nostamme näistä esille kalan syömisen raskausaikana ja raskausajan liikunnan.
Meillä ei ole ”raskausajan kalansyöntiyhdistystä” muistuttamassa siitä, että sikiön aivot tarvitsevat hyviä rasvahappoja.
Koska kalan syöminen ja liikunta eivät liity ”luonnolliseen äitiyteen” yhtä luontevasti kuin imettäminen, niiden hyödyistä ei myöskään puhuta yhtä paljon kuin imetyksen hyödyistä. Meillä ei ole ”raskausajan kalansyöntiyhdistystä” muistuttamassa siitä, että sikiön aivot tarvitsevat hyviä rasvahappoja.
Kala on erittäin tärkeää raskausaikana
Kalassa on runsaasti pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita sikiö tarvitsee aivojen kehittymiseen. Aivot ovat suurelta osin pääasiassa rasvaa.
Kun odottaja syö vähintään kaksi kala-annosta viikossa, saavutetaan seuraavia etuja:
- Vastasyntynyt nukkuu paremmin
- Vauva on hyväntuulinen
- Kehityshäiriöiden riski vähenee
- Ennenaikaisuuden riski vähenee
- Lapsen visuaalinen ja kognitiivinen suorituskyky paranee
”Kalan syöminen raskausaikana varmistaa, että erityisesti sikiön aivot kehittyvät normaalisti. Vastasyntynyt esimerkiksi nukkuu hyvin ja on hyväntuulinen. Raskausajan kalan syöminen estää myös kehityshäiriöitä”, Tahvonen kertoo.
Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola pitää raskausajan rasvan laatua ja erityisesti pitkäketjuisten rasvahappojen riittävää saantia erityisen tärkeänä sikiön kehityksen kannalta.
”Riittävällä saannilla on osoitettu olevan positiivinen yhteys mm. raskauden kestoon, pienentyneeseen ennenaikaisuuden riskiin sekä lapsen visuaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen”, Maijaliisa Erkkola kertoo.
Kala-asia ei tule riittävästi esille neuvolassa?
Neuvolat kuitenkin muistuttavat äitejä lähinnä syömään terveellisesti ja tasapainoisesti ja välttämään tiettyjä ruokatuotteita. Näihin ruokatuotteisiin kuuluvat tietyt raskasmetalleja ja ympäristömyrkkyjä sisältävät kalalajit. Eikö silloin ole riski, että äidit muistavat ainoastaan kalan olevan lapselle haitallista?
”Lyhyellä neuvolakäynnillä terveydenhoitajan tulee vastata kovin paljosta ja ravitsemuskeskustelulle jää usein hyvin niukasti aikaa. On varmasti totta, että kalojen haitalliset ominaisuudet usein korostuvat liikaa. Kalan aiheuttamat terveyshyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin mahdolliset haitat”, Erkkola muistuttaa.
Erkkolan oma suositus kalan syönnin suhteen on seuraava:
”Kalaa tulee raskauden aikana syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Kalalajien vaihtelevuus turvaa sen, ettei mahdollisia ympäristösaastepitoisuuksia tarvitse erikseen ajatella. Raskausaikana kannattaa suosia esimerkiksi muikkua, seitiä, siikaa ja kasvatettua kirjolohta.”
Raskausajan liikunta ja odottajan yleiskunto vaikuttaa lasten tulevaisuuteen
Onko yhdentekevää, minkälaisessa kunnossa äiti on lasta odottaessa? Useat tutkimustulokset viittaavat siihen, että äidin liikkuminen raskausaikana on lähtölaukaus lapsen terveempään elämään.
Liikkuvien äitien lapsilla on:
- Parantunut vastustuskyky
- Alhaisempi sydämen syke
- Alhaisempi rasvakudoksen määrä vastasyntyneenä
- Pienempi riski lihoa aikuisena
- Pienempi riski sairastua diabetekseen
- Parempi vireystila
Myös liikkuvalla äidillä on pienempi riski sairastua raskausdiabetekseen ja raskausmyrkytykseen. Raskausmyrkytys on merkittävä riski äidille ja sikiölle.
”Liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Tiedetään, että sikiön rasvakudos on suurempi niillä odottajilla, jotka eivät liiku. Liikunnalla on siis hyvät puolet myös sikiön aineenvaihdunnalle. Liikkuvien äitien lapsilla on pienempi riski altistua myöhemmin lihavuudelle”, UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto sanoo.
Kun äiti liikkuu, kehittyvä sikiökin saa samanlaista hyötyä kuin liikkuisi itsekin. Tutkimuksissa on havaittu, että liikkuvien äitien lapsilla on alhaisempi sydämen syke.
”Odottajan liikunnan tuomia hyötyjä voi hyvin verrata äidinmaidon hyötytasoon. Molemmat ovat tärkeitä sekä äidin että lapsen hyvinvoinnille ja vastustuskyvylle”, Luoto summaa.
Sohvaperunaisät lenkille jo ennen lempeä!
Perunalastuja sohvalla mässyttävää isäkandidaattia ei pidä päästää helpolla. On nimittäin osoitettu, että miehen ylipaino ennen hedelmöityksen hetkeä lisää lapsen insuliiniresistenssiriskiä. Resistenssin omaavien keho ei reagoi insuliiniin enää normaalilla tavalla. Resistenssi aiheuttaa kohonneen tyypin 2 diabetesriskin.
”Vanhempien liikapaino ennen hedelmöitymishetkeä näyttää lisäävän myös jälkeläisen autismispektrin häiriöiden ja mielialahäiriöiden riskiä”, Tahvonen sanoo.
Muutama juoksulenkki ennen hellää hetkeä ei riitä pienentämään lapsen riskejä.
”Isän liikunta, ravitsemustila ja liikapaino vaikuttavat voimakkaammin noin sadan hedelmöityshetkeä edeltävän päivän ajan. Jos isä on liikapainoinen tai lihava, siittiöt kehittyvät tärkeät sata päivää runsasenergisissä olosuhteissa, joissa yleensä vallitsee myös matala-asteinen tulehdustila. Tämä tilanne ohjelmoi geenejä epigeneettisesti”, Tahvonen kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että niin isän kuin äidinkin kunto, ravitsemustila ja sopusuhtainen rasvaprosentti vaikuttavat lapsen tulevaisuuteen.
”Meillä syntynee vuosittain reilut 10000 lasta, joilla on riski molempien vanhempien puolelta – ja suurimmalla osalla syntyvistä on riski vähintään jommalta kummalta vanhemmalta”, Tahvonen kiteyttää.
Lähde: Raija Tahvosen blogi
