Kohtu ei ole ulkomaailmalta suljettu ympäristö. Lapsi nimittäin opiskelee jo kohdussa sitä maailmaa, minne hän on syntymässä. Lue, mitä tiedetoimittaja Annie Murphy Paul kertoo luennollaan sikiön yhdeksän kuukauden oppimäärästä.
Viimeksi päivitetty 3.12.2012
Ei ole yhdentekevää, mitä odottava äiti syö, mitä hän tuntee ja minkälaista ilmaa äiti hengittää. Äidin keho toimii yhdeksän kuukauden aikana sikiön kouluhuoneena. Lopulta lapsi on valmis kohtaamaan maailman, jonka äiti on hänelle esitellyt.
Lue myös: Löydä oma tapasi liikkua
Äidin äänet houkuttavat tissille
Tiedämme, että lapsi oppii kohdussa tunnistamaan oman äitinsä äänen. Tutkijat ovat todistaneet ilmiön kahden kuminännin avulla.
Koska lapset kommunikoivat imemällä, tutkijat käyttivät tutkimuksessa nappuloina toimivia nännejä. Toista nänniä imemällä kone toisti lapselle hänen oman äitinsä äänen. Toisen nännin lutkuttaminen johti puolestaan vieraan naisen äänen toistamiseen.
Tutkimuksen mukaan lapset suosivat tissiä, joka soitti oman äidin ääntä.
Lue myös: Foolihappolisä: halpa vakuutus
Saippuaoopperat tutuiksi
Äiti totuttaa sikiön myös muihin hänen ympärillään oleviin ääniin. Jos äiti nauttii saippuaoopperasta, lapsi tottuu sarjan alkutunnukseen ja saattaa syntymän jälkeen tunnistaa laulun.
Tutkimuksessa testattiin, oppiiko lapsi tunnistamaan äidin raskausaikana lukemaa kohtaa sadusta. Koska vauvat imevät enemmän silloin kuin heillä on tylsää ja hidastavat tutinlutkutusta mielenkiintoisen tapahtuman yhteydessä, tutkijat seurasivat vauvojen imemistä satuhetken aikana.
Imemisen intensiivisyydestä päätellyt tulokset viittaavat siihen, että vauvat pystyisivät todella tunnistamaan kohdan, jota on luettu useita kertoja raskausaikana.
Äidin äänen tunnistamisen lisäksi lapsi alkaa myös sopeutua äitinsä kieleen. Lapset nimittäin itkevät erilaisin intonaatioin. Tutkimuksen mukaan ranskalaislapset nostavat itkunsa viimeistä nuottia kun taas saksalaiset laskevat sitä. Ero on sama kuin ranskan ja saksan kielen intonaatioiden välillä.
Lue myös: Omega-3: sikiön suosikkirasva
Samaa mössöä kuin äidille
Kun äiti syö, makuja välittyy lapsiveteen. Näin ollen lapsi pääsee totuttelemaan kohdun ulkopuolisiin makuihin ja kohdun ulkopuoliseen ruokakulttuuriin.
Tutkimuksessa äideille annettiin porkkanamehua raskauden viimeisellä kolmanneksella. Samoille lapsille annettiin syntymän jälkeen porkkanaruokaa. Selvisi, että porkkanamehua saaneiden äitien lapset oppivat helpommin nauttimaan porkkanatuotteista.
Vauvan ruoansulatusjärjestelmä rakentuu äidin ravinnonsaannin mukaan. Jos äiti syö vain vähän kaloreita, sikiö oppii elämään säästöliekillä. Laihduttavien ja huonosti syövien äitien lapsilla onkin merkittävä riski lihoa aikuisiällä, sillä heidän elimistönsä on sopeutunut ottamaan kaiken irti kaloreista.
Lue myös: Odottaja: pysyttele viileässä
Väärää valmistautumista
Murphy Paul kertoo sodanaikaisista tapahtumista. Vuonna 1944 saksalaiset joukot piirittivät Hollantia. Piiritystilanteessa odottavat äidit näkivät nälkää. Hollannin nälkätalveksi kutsuttuna vuotena kehittyneet sikiöt kehittyivät kohtaamaan niukkaravintoisen maailman.
Piiritys päättyi nälkatalven jälkeen, eikä niukkuus jäänyt vallitsevaksi olosuhteeksi. Lapset syntyivät kohtukokemuksista poiketen yltäkylläiseen maailmaan.
Yhden tutkimuksen mukaan henkiin jääneillä lapsilla esiintyi myöhemmällä iällä huomattava määrä ylipainoa, diabetestä sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Murphy Paulin mukaan sairaudet johtuivat siitä, että lapset olivat sikiöaikana valmistautuneet vääränlaiseen maailmaan.
Annie Murphy Paul on kirjoittanut teoksen lapsen kohtuajan vaikutuksesta myöhempään elämään. Hän piti aiheesta TED-luennon vuonna 2011.
”Pitäisi syödä terveellisesti mutta mulle ei vaan ruoka maistu”, äiti kirjoittaa Vau-foorumilla. Äiti kertoo, ettei hän pysty syömään mitään ruokaa kovinkaan paljoa. ”Ruoka alkaa maistua inhottavalle ja yököttävälle, eikä mene millään alas. Olen huomannut, että vatsa tulee nopeasti täyteen. Johtuuko siitä että kohtu painaa mahalaukkua vai mitä?” Odottaja on raskausviikolla 24.
