Viimeksi päivitetty 9.8.2022
Kalifornialaistutkimuksessa mukana olleet naiset osallistuivat raskauden aikana mindfulness-kurssille. Lasten reaktioita stressiin testattiin 6 kuukauden iässä.
Mindfulness tarkoittaa tietoisuustaitoja – hyväksyvän tietoisen läsnäolon avulla rentoudutaan ja opetellaan hallitsemaan stressiä.
Raskaudenaikaisen stressin tiedetään lisäävän lasten riskiä erilaisiin terveysongelmiin.
”Aikaisemmin meillä ei kuitenkaan ole ollut täsmällisempää tietoa kyseisen yhteyden takana vaikuttavista biologisista mekanismeista eikä siitä, onko stressin kielteisiä vaikutuksia lapsen terveyteen mahdollista ehkäistä jollakin tavalla”, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Amanda Noroña-Zhou sanoo.
Kyky palautua stressistä yhteydessä parempaan terveyteen
Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 135 naista, joilla oli alhainen tulotaso ja stressaava elämäntilanne.
Ne lapset, joiden äidit osallistuivat raskausaikana 8-viikkoiseen mindfulness-ohjelmaan, toipuivat stressistä nopeammin ja osasivat rauhoitella itseään paremmin kuin lapset, joiden äidit eivät olleet käyneet läpi koulutusta.
Tutkimuksen vanhempi kirjoittaja, psykiatrian ja lastentautien apulaisprofessori Nicki Bush muistuttaa, että kyky palautua stressistä on yhteydessä parempaan terveyteen myöhemmin elämässä.
”Aivan liian vähän on tutkittu, mitä raskausaikana koetun stressin vaikutuksille olisi tehtävissä; enimmäkseen on keskitytty osoittamaan, kuinka kielteisiä raskausajan stressin vaikutukset ovat lapseen. Nyt on tullut vuoro selvittää, millaisin keinoin voimme vaikuttaa myönteisesti niin äitien kuin lasten elämään”, Bush sanoo.
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsuusajan stressi voi olla yhteydessä erilaisiin käyttäytymisen ja mielenterveyden ongelmiin sekä korkeaan verenpaineeseen ja ylipainoon myöhemmin elämässä.
Stressiä aiheutettiin lapsille äidin ilmeettömyydellä ja reagoimattomuudella
Lasten stressireaktioita ja stressistä toipumista tutkittiin niin sanotulla ”ilmeettömien kasvojen” tutkimusmenetelmällä (still face paradigm).
Tutkimuksen aikana äidit ensin leikkivät lastensa kanssa kaksi minuuttia, minkä jälkeen he muuttuivat ilmeettömiksi eivätkä reagoineet lastensa yrityksiin saada huomiota. Tämä toistettiin, ja koe päättyi leikkihetkeen.
Lasten autonomisen hermoston tilaa – stressireaktioita ja stressittömyyttä – tutkittiin lasten päähän asetettujen aivojen sähköistä toimintaa mittaavien elektrodien avulla.
Lisäksi koulutetut tarkkailijat kirjasivat ylös huomioitaan lasten käyttäytymisestä koetilanteessa.
Välitön ja voimakas stressireaktio, nopea stressistä toipuminen
Kokeissa selvisi, että mindfulness-koulutukseen osallistuneiden äitien lapsilla stressireaktio äidin ilmeettömyyteen ja reagoimattomuuteen oli voimakkaampi kuin lapsilla, joiden äidit eivät olleet harjoitelleet mindfulnessia raskauden aikana.
Mindfulness-äitien lapset myös toipuivat stressistä nopeammin ja käyttivät useammin erilaisia itsensä rauhoittelemisen menetelmiä, kuten peukalon imemistä ja omien käsiensä katselua.
Mindfulness-kurssia käymättömien naisten lapset reagoivat äitiensä ilmeettömyyteen viiveellä – vasta tilanteen ollessa jo ohi. He eivät myöskään rauhoittuneet yhtä nopeasti kuin mindfulness-äitien lapset.
Voimakas reaktio stressiin oli hyvä asia
Miksi sitten voimakas reagointi stressaavaan tilanteeseen on myönteinen asia?
”Voimakas reagointi stressiin yhdistettynä nopeaan toipumiseen on tervettä, sillä ihmisen on tärkeää olla vaaratilanteessa valmis toimimaan nopeasti, mutta toisaalta myös rauhoittumaan nopeasti tilanteen mentyä ohi”, Bush selittää.
Tutkijat peräänkuuluttavatkin lisää odottajiin kohdennettuja tieteellisiä tutkimuksia, sillä raskausaika tarjoaa uskomattoman tilaisuuden kohentaa niin raskaana olevien kuin lasten hyvinvointia.
Terveydenhuoltokustannuksissakin säästettäisiin, jos uuden sukupolven terveyteen panostettaisiin jo sikiöaikana, tutkijat muistuttavat.
Lähde: UC San Francisco
Tutkimusviite: Noroña-Zhou, A. N., Coccia, M., Epel, E., Vieten, C., Adler, N. E., Laraia, B., Jones-Mason, K., Alkon, A., & Bush, N. R. (2022). The Effects of a Prenatal Mindfulness Intervention on Infant Autonomic and Behavioral Reactivity and Regulation. Psychosomatic Medicine, 84(5), 525–535. https://doi.org/10.1097/psy.0000000000001066
Lue myös:
- Odottavan äidin stressi ja masennus lisäävät riskiä kiintymyssuhteen ongelmiin – myönteiset odotukset suojelevat
- Näin raskausajan stressi vaikuttaa vauvan kehitykseen
- Näin suojaat vauvaa stressiltä – ihmetemppuja et tarvitse
- Kymmenen askelta kohti stressittömämpää arkea
