Noin 15 prosenttia raskaana olevista suomalaisnaisista tupakoi. Muissa Pohjoismaissa tupakoivien odottajien määrä on laskenut tasaisesti 80-luvulta, mutta Suomessa luku on pysynyt samana jo vuosia.
Viimeksi päivitetty 20.5.2008
Mitä sikiö tekee kun äiti tupakoi? Kun äiti vetää henkoset, ultraäänikuvissa näkyy selvästi, kuinka sikiö alkaa vääntelehtiä ja sen sydän alkaa lyödä nopeammin. Sitten liikkeet vähenevät ja hengitys muuttuu.
Sikiö voi vääntelehtiä jonkin aikaa, mutta pysähtyy sitten kokonaan. Tämä saattaa jatkua jopa puoli tuntia äidin tupakoinnin jälkeen.
Sikiön veri sitoo kaksi kertaa niin paljon häkää kuin äidin veri. Lisäksi häkä vaikuttaa sikiössä pitempään kuin äidissä. Jos äiti polttaa useita kertoja päivässä, on sikiön veressä koko ajan häkää.
Tupakansavun nikotiini saa kehon verisuonet supistumaan. Tämä tapahtuu myös istukassa, koska se on täynnä verisuonia. Kun istukan verisuonet supistuvat, vähenee sikiön veren, hapen ja ravinnon saanti.
Lue myös: Jätä hömpsyt väliin
Kasvuun tarvitaan riittävästi happea
Tupakoitsija hengittää sisäänsä häkää, samaa myrkyllistä kaasua, jota tupruaa auton pakoputkesta. Veressä häkä valtaa osan hapelle tarkoitetusta paikasta – siksi tupakoijien hengitys on usein kiivasta.
Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana muodostuvat ja kehittyvät kaikki lapsen sisäelimet. Tänä aikana on tärkeää, että lapsella on parhaat kehitys- ja kasvuedellytykset – ja näihin kuuluu ehdottomasti riittävä määrä puhdasta happea, jonka sikiö saa veren mukana äidiltään.
Näitä riskejä otat, jos tupakoit raskaana ollessasi:
- Kohonnut riski keskenmenoon.
- Kohonnut riski veriselle vuodolle.
- Kohonnut riski ennenaikaiselle vedenmenolle.
- Kohonnut riski infektioille.
- Kohonnut riski kohdun suun eteen kiinnittyneelle istukalle.
- Kohonnut riski huonosti toimivalle istukalle.
- Kohonnut riski ennenaikaisesti irtoavalle istukalle.
- Kohonnut riski lapsen syntymiseen kuolleena.
- Kohonnut riski ennenaikaiseen synnytykseen.
- Kohonnut riski kohdun ulkopuoliseen raskauteen.
- Vähentynyt hapen määrä ja ravinto hidastaa sikiön kasvua ja kehitystä sekä saattaa vaurioittaa mm. aivoja, sydäntä ja keuhkoja.
- Kohonnut riski DNA-muutoksille, jotka voivat johtaa sikiön kehityshäiriöihin.
- Kohonnut riski keskushermoston kehityksen häiriöille, jotka voi johtaa oppimisvaikeuksiin ja käytöshäiriöihin kasvuiässä.
- Huonompi vastustuskyky ja alentunut keuhkojen toiminta.
- Moninkertainen riski kätkytkuolemaan.
- Poikalapsen siittiöiden laatu voi huonontua ja kivekset jäädä normaalia pienemmiksi
Näin passiivinen tupakointi vaikuttaa lapseen:
- Moninkertainen riski kätkytkuolemaan.
- Kohonnut riski koliikille, jos äiti tupakoi imetysaikana.
- Kohonnut riski korvatulehduksille, hengitystieinfektioille, keuhkoputkentulehduksille, keuhkotulehduksille, astmalle ja allergioille.
- Passiivinen tupakointi lisää myös aivokalvontulehduksen vaaraa.
- Kohonnut riski joutua sairaalahoitoon.
Lue myös: Raskausajan tupakointi pilaa myös lapsen keuhkot
Lopettaminen kannattaa
Jos onnistut lopettamaan tupakoinnin heti raskauden alussa, vähennät kaikkia myöhempiä tupakoinnista aiheutuvia riskejä. Saat terveemmän lapsen, joka pärjää paremmin ja parannat omaakin terveyttäsi. Veresi happimäärä normalisoituu jopa jo kahdeksan tunnin tupakoimattomuuden jälkeen.
Myös isän kannattaa lopettaa tupakointi, mieluiten hyvissä ajoin ennen lapsenteon aloittamista: Tutkimuksissa on nimittäin todettu, että epämuodostumia ja syöpää esiintyy jonkin verran useammin lapsilla, joiden isät tupakoivat vuosi ennen syntymää. Isän tupakointi voi vaikuttaa myös lapsen syntymäpainoon.
