Viimeksi päivitetty 26.9.2012
Kun kysyn, miksi luovuttaa munasolu tuntemattomalle pariskunnalle, Landen vastaa tyynesti:
”Miksi ihmiset luovuttavat verta? Ei se ole niin suuri vaiva, kun ajattelee, kuinka onnelliseksi voit tehdä toisen.”
Hän luovutti vuonna 2010 kuusitoista munasolua vieraalle pariskunnalle.
”En ehkä ole pelastanut ihmishenkiä, mutta voin tehdä pariskunnan todella onnelliseksi. Itselläni kun on lapsia, niin tiedän kuinka ihanaa ja hienoa on saada lapsi”, Landen kertoo.
Kimmokkeena oma äiti
Idea oli kypsynyt Landenin päässä jo pikkutytöstä lähtien. Hänen äitinsä luovutti munasoluja sukulaispariskunnalle Landenin ollessa vielä lapsi.
Landenin suvussa on myös tapana luovuttaa soluainesta yleiseen käyttöön.
”Veljeni käy ruokatunneillaan luovuttamassa verta. Myös äitini luovuttaa verta”, Landen kertoo.
Lue myös: Odotuksen odotus
Harkinta kannattaa
”Hetken mielijohteesta munasoluja ei kannata luovuttaa. Otin ensin yhteyttä eri klinikoihin ja tutustuin siihen, minkälaista luovuttaminen on”, Landen kertoo.
Lahjasolun saaneella pariskunnalla ei ole oikeutta tietää, kuka solun on lahjoittanut. Syntyneellä lapsella tosin on.
”Luovuttaminen on siinä mielessä pitkä prosessi, että lapsi voi ottaa sinuun yhteyttä, kun hän täyttää 18-vuotta.”
Landen ei vieläkään tiedä, onko hänen soluillaan onnistuttu hedelmöittämään vauvaa.
”Minun pitäisi käydä Helsingissä kysymässä sitä. Käyn siellä, kunhan ehdin sinne päin”, Landen sanoo arvoituksellisesti.
Lue myös: Lahjasoluilla matkan alkuun
Luovutusprosessi on pitkä
Luovuttaminen kestää ensimmäisestä psykologikäynnistä munasarjojen punktioon noin kaksi kuukautta.
”Tapasin ensin psykologin muutaman kertaa. Hän kertoi, miten luovutus toimii käytännössä. Minua haastateltiin myös siitä, minkä takia lähden luovuttamaan munasoluja”, Landen kertoo.
Psykologin käyntiä seurasi tiukat lääkärintarkastukset. Luovuttajan oman terveyden kannalta on tärkeää, että hän on täysin terve. Tarkastuksissa kartoitetaan myös vaikeita perinnöllisiä sairauksia, jotka estävät sukusolujen luovuttamisen.
Välillä tutkimuksissa juokseminen turhautti Landenia.
”Kun tuli näitä turhautumisen hetkiä, mietin, että jossain on pariskunta, joka odottaa maailman parasta lahjaa.”
Lue myös: Munasarjojen hyperstimulaatio
Piikkitreenit vanhainkodissa
”Kun oli todettu, että munasarjat toimivat, odottelimme oikeaa hetkeä. Oman kuukautiskierron pitää olla luovutuksen hetkellä oikeassa kohdassa”, Landen kertoo.
Kun sopiva päivä oli paikallistettu, aloitettiin hormonihoidot, joiden tarkoituksena on saada munasarjat vapauttamaan useita munasoluja. Kolmivuorotyön johdosta piikkien ottaminen oli välillä haasteellista.
”Olin tuolloin lähihoitajana vanhainkodissa. Siellä oli harjoittelijoita, jotka pääsivät pistämään minuun hormonia. Se oli hyvää harjoitusta opiskelijoille”, Landen kertoo.
Landen huomauttaa, ettei pistämisen takia kannata jättää munasolunluovuttamista väliin.
”Pistäminen oli tosi helppoa. Se tapahtui kynän tapaisella laitteella. Hormonit eivät vaikuttaneet minuun oikeastaan millään tavalla. Ainoa ongelma oli muistaminen. Pistokset kun piti tehdä vuoropäivinä eri puolella mahaa”, Landen kertoo.
Lue myös: Elämän lahja
Munasolut grillivartaaseen
”Kun lääkäri näytti minulle grillivartaan kokoisen neulan, jolla munasolut pian otettaisiin talteen, ajattelin: Herra Jumala! Tuonko ne aikovat tunkea minun emättimen läpi munasarjoihin?”
Landenin mielistä munasolupunktiota ei kuitenkaan tarvitse kivun takia pelätä.
”Itse operaatio ei sitten sattunutkaan. Se oli myös hyvin nopea toimenpide. Olin salissa korkeintaan 20 minuuttia”, Landen kertoo.
Operaation jälkeen ilmeni kipuja.
”Se oli sellaista jomotusta. Tuntui kovilta kuukautiskivuilta.”
Lue myös: Saisiko olla munavakuutus?
Tiedosta riskit
Munasolun luovuttaminen ei onnistu ilman, että luovuttaja ottaa pienen riskin.
”Hormonilääkityksen voi olla sivuvaikutuksia, mutta ne ovat yleensä vähäisiä. Pahin haitta on hyperstimulaatio, jonka vakavampi muoto on hyvin harvinainen”, Väestöliiton ylilääkäri Anne-Maria Suikkari kertoo.
Puoli prosenttia hormonihoidoissa käyneitä sairastuu vakavaan sairaalahoitoa vaativaan munasarjojen hyperstimulaatioon. Myös munasolujen kerääminen voi aiheuttaa haittaa luovuttajalle.
”Keräykseen liittyvät riskit ovat verenvuoto tai tulehdus. Ne ovat tosin vieläkin harvinaisempia”, Suikkari huomauttaa.
Muita riskejä luovuttamisella ei ole todettu. Tutkimuksien mukaan solujen luovuttaminen ei vaikuta luovuttajan myöhempiin raskauksiin.
Kuvat: Venla Landen
