Ensimmäinen käynti lapsettomuusklinikalla voi olla jännittävä paikka. TAYSin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan osastonylilääkäri Katja Ahinko kertoo, mitä käynnillä tapahtuu, ja mitä on edessä ennen käyntiä.

Viimeksi päivitetty 28.10.2020

Julkisen terveydenhuollon lapsettomuusklinikalle pääsee lähetteellä, jonka voi hakea terveyskeskuksesta, työterveydestä tai yksityislääkäriltä. Hoitotakuun nimissä ensikäynnille tulee päästä kolmen kuukauden sisällä lähetteen saamisesta.

 



 

”Lähtökohtaisesti terveyskeskuksessa ja työterveydessä otetaan tiettyjä laboratorionäytteitä jo ennen klinikkakäyntiä”, sanoo osastonylilääkäri Katja Ahinko TAYSin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalta.

Verikokeita ja siemennesteanalyysi

Naiselta otetaan etukäteen muun muassa kilpirauhasarvot ja verenkuva. Klamydia- ja tippuritestit tehdään molemmille osapuolille. Mies ohjataan myös siemennesteanalyysiin ennen klinikkakäyntiä.

”Ennen vastaanottokäyntiä nainen käy lisäksi hormoniverikokeissa, jotka pyydetään lapsettomuuspoliklinikan kautta. Näin tutkimusten tulokset ovat käytettävissä ensikäynnillä”, Ahinko perustelee.

Ensikäynnille yhdessä

Ennen lapsettomuusklinikalle menoa lasta toivovalle parille tai itselliselle naiselle lähetetään myös esitietokaavake. Se täytetään Omakannassa. Kaavake on laaja, ja siinä kartoitetaan muun muassa osapuolten sairaushistoriaa, mahdolliset aiemmat raskaudet, elintavat ja lääkitykset.

Vasta tämän jälkeen on varsinaisen ensikäynnin aika. Jos kyseessä on lasta toivova pariskunta, käynnille tullaan yhdessä.

”Edellytys on, että pari tulee yhdessä, koska projektikin on yhteinen”, Ahinko toteaa.

Kohtu ja munasarjat ultrataan

Ensikäynti alkaa esitietojen tarkalla läpikäymisellä. Jos miehen siemennesteanalyysissa ei ole suurempaa poikkeamaa, miestä ei käynnillä yleensä tutkita. Jos erityistä poikkeamaa on, miehen sukuelimet tutkitaan.

”Naiselle tehdään normaali gynekologinen tutkimus ja sen lisäksi ultraäänitutkimus emättimen kautta. Siinä tutkitaan kohtu ja munasarjat”, Ahinko kertoo.

Kohti jatkotoimenpiteitä

Tutkimustulosten ja laboratoriovastausten perusteella hoitava taho antaa yleensä arvion, millaisesta ongelmasta parin kohdalla on kyse. Selittävää syytä ei kuitenkaan löydy 20-30 prosentilla, Ahinko muistuttaa.

”Siitä sitten lähdemme miettimään jatkotoimenpiteitä. Niihin vaikuttavat pariskunnan ikä, se, onko heillä aiempia lapsia, ja kuinka kauan raskautta on yritetty.”

Nainen voidaan ohjata esimerkiksi munajohtimien aukiolotutkimukseen, jos hänellä ei ole aiempia raskauksia.

”Joskus se voidaan tehdä jo ensikäynnilläkin, jos meneillään on oikea kierron vaihe, mutta yleensä tämä ei onnistu”, Ahinko sanoo.

Kierron alkuvaihe olisi otollisin ensikäynnille

Kuukautiskierron alkuvaihe olisi otollisin aika ensikäynnille, mutta potilaiden runsauden vuoksi käyntejä ei voida ajoittaa kunkin asiakkaan kierron mukaan.

”Esimerkiksi inseminaation voidaan kuitenkin tehdä nopealla aikataululla, joten tämä ei viivästytä hoitoja paljoakaan”, Ahinko tuumaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?