Viimeksi päivitetty 27.2.2025
Yksinhuoltajuus voi olla tarkkaan harkittu päätös tai yllättäen vastaan tullut elämäntilanne, joka muuttaa arjen suunnan täysin. Se voi tuoda mukanaan vapautta ja omannäköistä vanhemmuutta, mutta samalla siihen voi liittyä väsymystä ja yksinäisyyttä. Kun kaikki päätökset ja vastuu ovat yhden vanhemman harteilla, kuormitus voi kasvaa suureksi.
Kaikilla ei ole laajaa tukiverkostoa, eikä avun löytäminen ole aina helppoa. Siksi on tärkeää tunnistaa omat voimavaransa ja pohtia, millaiset pienet muutokset voisivat helpottaa arkea. Oman hyvinvoinnin tukeminen ja itsensä arvostaminen ovat lähtökohtia toimivalle vanhemmuudelle – kun vanhempi voi hyvin, lapsi saa hyvät eväät kasvuunsa.
Yksinhuoltajan muistilista arjen tueksi:
1. Ole itsellesi armollinen, hyvä vanhemmuus ei tarkoita täydellisyyttä
Kun arki on täynnä velvollisuuksia, on mahdollista, ettei kaikkea ehdi tai jaksa tehdä. Toisille tämä tarkoittaa kotitöiden kasaantumista, toisille sitä, ettei jaksa olla niin sosiaalinen tai aktiivinen kuin toivoisi. Rästiin jääneet askareet voivat helposti aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta ja stressiä. Hyvä vanhemmuus ei kuitenkaan ole kiinni täydellisestä arjen hallinnasta, vaan siitä, että lapsi tuntee olevansa turvassa ja rakastettu.
Jokainen perhe ja tilanne on erilainen, eikä ole yhtä oikeaa tapaa rakentaa arkea. Välillä voimavarat eivät riitä kaikkeen, ja se on täysin ymmärrettävää. Armollisuus itseä kohtaan ei tarkoita luovuttamista, vaan sitä, että tunnistaa omat rajansa ja hyväksyy jokaisen päivän erilaisuuden.
2. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta – mutta se voi olla vaikeaa
Avun pyytäminen voi tuntua vaikealta – jopa ylitsepääsemättömältä. Ajatus siitä, että pitäisi selvitä yksin, voi olla syvään juurtunut. Toisten vaivaaminen omilla huolilla saattaa tuntua epämukavalta, vaikka itsekin auttaisi mielellään läheisiään vastaavassa tilanteessa. Nämä ajatukset ovat täysin luonnollisia, mutta niiden tiedostaminen voi auttaa huomaamaan, ettei avun pyytäminen tarkoita epäonnistumista.
Aina apua ei ole kuitenkaan saatavilla lähipiiristä. Silloin voi olla hyödyllistä miettiä muita keinoja keventää omaa tilannetta. Vertaistuen löytäminen voi tarjota henkistä helpotusta, tai lapsen uusi harrastus voi tuoda pienen hengähdystauon arkeen. Artikkelin lopusta löydät myös listan yhdistyksistä, joista voi hakea tukea. Lisäksi voit tiedustella neuvolastanne vinkkejä paikkakunnalla järjestettävästä lapsiperhetoiminnasta.
3. Arvosta itseäsi
Yksinhuoltajan arjessa omat tarpeet voivat jäädä jatkuvasti taka-alalle. Kun vastuuta on paljon, on helppo ajatella, että omista tarpeista huolehtii sitten, kun muut asiat on hoidettu. Pitkällä aikavälillä itsensä unohtaminen voi kuitenkin johtaa uupumukseen – ja juuri siksi on tärkeää, että myös omalle hyvinvoinnille löytyy tilaa arjessa.
Riittävä lepo on yksi suurimmista voimavaroista, mutta unensaanti ei ole aina pelkkä tahdon asia. Jos arjen kuormitus on suurta, uni voi olla katkonaista tai nukahtaminen tuntua vaikealta. Jatkuva väsymys voi taas ruokkia kierrettä, jossa palautumiseen ei jää riittävästi aikaa. Jos yöunet jäävät lyhyiksi, voi olla hyödyllistä ottaa päivän aikana pieniä hengähdystaukoja – edes muutaman minuutin ajan. Rauhoittuminen voi tarkoittaa hengitysharjoitusta, ulkoilua tai hetkeä, jolloin annat itsellesi luvan pysähtyä ja hengittää ilman vaatimuksia.
Vaikka ajatus oman ajan ottamisesta voi tuntua vaikealta, on hyvä muistaa, että myös lapsi hyötyy vanhemmasta, joka voi hyvin. Pidäthän siis huolta itsestäsi – se ei ole itsekkyyttä, vaan välttämätöntä voimavarojen säilyttämiseksi. Pienikin teko oman hyvinvoinnin eteen voi auttaa katkaisemaan kuormituksen kierteen ja tuoda lisää jaksamista arkeen.
4. Älä kasaa huolia lapsen harteille
Lapsi aistii helposti vanhemman stressin ja huolet, mutta hänen ei kuulu kantaa niitä mukanaan. Lapsi saattaa alkaa huolehtia asioista, joihin hänellä ei ole vaikutusvaltaa, tai kokea, että hänen tulisi jotenkin helpottaa vanhemman taakkaa. Tämä voi vaikuttaa lapsen omaan hyvinvointiin ja siihen, kuinka huolettomana hän uskaltaa olla lapsi.
Jos yksinhuoltajuuteen liittyy ristiriitoja toisen vanhemman kanssa, on tärkeää, että lapsi saa muodostaa oman suhteensa kumpaankin vanhempaansa ilman ulkopuolista painetta. Negatiivinen puhe toisesta vanhemmasta voi aiheuttaa syyllisyyttä ja ristiriitaisia tunteita, mikä voi heijastua lapsen identiteettiin ja itsetuntoon. Neutraali ja arvostava suhtautuminen auttaa lasta säilyttämään turvallisuudentunteen ja luottamuksen molempiin vanhempiinsa.
5. Yhteisöllisyyttä voi löytää eri tavoin
Kaikilla ei ole laajaa tukiverkostoa, ja yksinhuoltajana yksinäisyys voi joskus tuntua erityisen raskaalta. Uusia ihmissuhteita on kuitenkin mahdollista solmia kaikissa elämänvaiheissa.
Jos perhekahvilaan tai hiekkalaatikolle toisten vanhempien kanssa juttelemaan lähteminen tuntuu isolta kynnykseltä, voi aloittaa pienemmästä askeleesta. Verkkokeskustelut voivat tarjota vertaistukea ja madaltaa kynnystä sosiaalisiin kohtaamisiin – esimerkiksi Vau.fi-foorumilla vanhemmat keskustelevat kaikesta mahdollisesta: lapsiarjesta, ihmissuhteista, työstä, harrastuksista ja arjen pienistä iloista. Myös järjestöjen ja yhdistysten kautta voi löytyä matalan kynnyksen ryhmiä, joissa voi kohdata muita vanhempia.
Vaikka vanhemmuutta on monenlaista, yhdistäviä tekijöitä on aina: lapsiperheen arjen ilot ja haasteet, väsymyksen ja riemun hetket. Yhteinen kokemus voi toimia luontevana lähtökohtana uusille kohtaamisille – vaikka lopulta keskustelu ajautuisikin ihan muihin aiheisiin.
Täältä voit saat tukea
Raskaus- ja pikkulapsiaikana apua voi pyytää neuvolasta, jossa sinut ohjataan tukipalveluiden pariin. Lisäksi mm. seuraavat yhdistykset auttavat yksinhuoltajia:
Yhden vanhemman perheiden liitto ry tarjoaa nettisivuillaan tietoa ja tukea lapsille, nuorille ja vanhemmille. Lisäksi tarjolla on vanhempien vertaistukiryhmiä ympäri Suomen.
Pienperheyhdistys ry tarjoaa vertaistukea ja järjestää perhekahviloita, retkiä, tapahtumia ja leirejä lapsille ja aikuisille.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää mm. kaveri- ja perhekummitoimintaa, perhekahviloita, vertaistukiryhmiä ja muuta perheiden hyvinvointia tukevaa toimintaa.
Ensi- ja turvakotien liitto auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä vanhempia ja lapsia sekä tekee työtä perheväkivallan ehkäisemiseksi.
Hope ry tarjoaa vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille apua vaate- ja tavaralahjoitusten muodossa. Lisäksi yhdistys tarjoaa lapsille ja nuorille harrastustukea ja vapaa-ajan elämyksiä.
Kela auttaa taloudellisissa huolissa: mikäli yksinhuoltajalla on pienet tulot tai hän on työtön, voi Kelalta saada toimeentulo- ja asumistukea. Toimeentulotukea voi saada perheen välttämättömiin kuluihin, kuten ruokaan, asumiseen ja vaatteisiin. Toimeentulotuen perusosan määrä on yksinhuoltajalla 676,65 euroa, lapset taas saavat perusosaa 314,58–433,29 euroa. Myös vanhempainpäiväraha, lapsilisä, lastenhoidontuet ja äitiysavustus ovat tukia, joita Kelalta voi hakea.
Lue myös:
Vaihtoehtona itsellinen äitiys
Yksin äidiksi: Mira, 32, on pian kolmen lapsen itsellinen äiti
