Elokuvateatterista tulee silloin tällöin paikka, jossa kiljuminen, ääneen puhuminen ja kakkaaminen on sallittu. Vauvakino on lapsille jännä seikkailu ja vanhemmille kiva tapa päästä tuulettumaan.

Viimeksi päivitetty 15.3.2010

 



 

Kun kokonainen lauma vanhempia vauvoineen suuntaa elokuvateatteriin, syntyy järjestelyongelma. Minne kaikki vaunut laitetaan? Jyväskylän Fantasiassa tyhjillään oleva sali on valjastettu vaunuparkin virkaan.

Yleensä epäsuosittu ensimmäinen rivi on Vauvakinossa kuumaa tavaraa. Osa äideistä on varannut eturivinpaikat jo edellisenä päivänä. Monet ovat levittäneet viltit eturivin eteen, joten teatteri näyttää aivan piknik-paikalta.

Elokuva alkaa. Vauvojen naurunkiherrykset ja itkuntirskahdukset muodostavat tasaisen äänimaton, joka häviää taka-alalle, jos vain pystyy seuraamaan elokuvaa.

Kaikki eivät pysty.

Toiset hyssyttelevät lapsia, toiset juoksevat päättäväisesti eteenpäin marssivien taaperoiden perässä. Näin paljon elämää elokuvateatterissa on vain Vauvakinon aikaan.

 

Kakat housuissa elokuvateatterissa.

Vaipparalli pyörii kiitettävään malliin elokuvateatterissa. Pöydän ääreltä voi vilkaista juonenkäänteitä, jos leffa on jännässä kohdassa. Vauvakinossa voi myös lämmittää ruokaa. Teatteri tarjoaa mikron lämmityskäyttöön.

 

Sofia (oikealla) ja Minja istuvat elokuvateatterin portailla.

Takanani istuva parivuotias Sofia katsoo aluksi suurella mielenkiinnolla elokuvaa.

”Se kiipeilee”, Sofia huudahtaa. ”Minne se menee?”

Pian Sofian äiti Yeshi nappaa tytön syliinsä. Istuskelu ei kuitenkaan sovi pikkuveijarille, vaikka karkkia, popcornia ja limsaa olisi vaikka millä mitalla tarjolla.

”Laskeppa monta tuolia”, äiti yrittää.

Sofia lähtee hiipimään penkkirivien väliköihin. Hän saa seurakseen Yeshin ystävättären Anni-Lotan lapsen, Minjan.

 

Toimittaja heittää Sofian kanssa paperiliidokkia.

Myös tilannetta seurannut toimittaja joutuu pian leikin keskelle. Vauvakinossa lapset vievätkin helposti päähuomion. Sekä Yeshi että Anni-Lotta myöntävät, etteivät ole pystyneet seuraamaan elokuvaa kuin sivusilmällä.

”Tämä on minulle enemminkin tapa tavata toisia vanhempia kuin katsoa filmiä. Pääasia on, että lapsilla on hauskaa”, Yeshi sanoo.

Sama ajatus on muillakin.

”Vauvakino on hauska lasten ehdoilla rakennettu tapahtuma. Ei minua ainakaan harmita, ettei elokuvaa näe kokonaan. Tänne tullaan näkemään myös kavereita”, Elina sanoo.

 

Elokuvan katsomisesta ei tule mitään, mutta ei sillä niin väliä. Vauvakinossa uuden elämän ihme päihittää elokuvantaian. Vasemmalla Susanna. Oikealla Taru.

Lyhyen kyselyn tuloksena selviää, että harva keskittyy elokuvaan täysin siemauksin. Monille Vauvakino on enemmän irtiotto kotiarjesta kuin elokuvakulttuurikatsaus.

”Kun on aina kotona, on hauska päästä sieltä välillä pois. Menemme leffan jälkeen porukalle ravintolaan syömään”, Susanna kertoo.

Mahdollisuus irtiottoon houkuttaa äitejä pitkien matkojenkin takaa.

”Tulin Pieksämäeltä asti Jyväskylään. Halusin kokea, minkälaista Vauvakinossa oikein on. Ja kivaahan täällä”, Taru sanoo.

Hetkinen? Mukavaa muka? Sinähän istut käytävällä syöttämässä lasta!

”Joo. Omalla paikalla oli vaikea olla, kun poika tuli levottomaksi. Tässä olen saanut vähän elokuvaa katseltua”, Taru kertoo.

 

Päivi (keskellä vasemmassa kuvassa), Katri (oikea kuva).

Juoneen syventymistä hankaloitti tämänkertainen elokuvavalinta, Nine.

”Ei ole pystynyt seuraamaan tätä elokuvaa kovin hyvin. Viimeksi oli helpompi katsoa filmiä, kun täällä meni romanttinen komedia. Tämä elokuva on liian vakava”, Päivi kertoo.

Vanhalla Vauvakinokonkarilla Katrilla on syväanalyysi elokuvavalinnasta:

”Elokuvan musiikki tulee tässä musikaalissa kovemmalla äänenvoimakkuudella kuin yleensä Vauvakinossa. Huomasin, että lapset itkevät enemmän kuin aikaisemmilla kerroilla. Johtuu ehkä äänenvoimakkuudesta.”

Kaikesta hälinästä huolimatta paikalla on myös niitä, jotka katsovat elokuvaa omalla paikallaan syvän hiljaisuuden vallitessa. Annika, Dirk ja Alva-vauva ovat saaneet katsottua filmiä puheensorinasta ja lastenitkusta huolimatta.

”Muut vauvat eivät häiritse meitä, kunhan vain oma vauva ei ala itkeä”, Dirk sanoo.

Eikä Alva itke. Hän näyttää pohdiskelevan elokuvan syväjuonteita vakavana kuin tuleva Peter von Bagh.

Teksti: Jarkko Uro
Kuvat: Mikko Branders

Lue myös:

Vau.fi tutustuu päiväkotiin
Vau.fi tutustuu synnytyssaliin
Vau.fi tutustuu muskariin
Vau.fi tutustuu neuvolaan

Mitä mieltä olet artikkelista?