Jo ensimmäisestä päivästään alkaen lapsesi on valmis leikkiin ja yhteispeliin, ja sinä olet lapsesi ensimmäinen ja paras leikkikaveri.
Viimeksi päivitetty 29.5.2011
Vastasyntyneelle lapselle leikki voi tarkoittaa sitä, että keinutat häntä käsivarsillasi. Isommalle sylilapselle leikki voi tarkoittaa pallon pyörittämistä lattialla kanssasi, kukkuu-leikkiä tai kattiloiden ja puukauhojen kolistelua keittiössä. Kun sylilapsesta tulee leikki-ikäinen ja leikki-ikäisestä tulee esikoululainen, laajentuu leikki kattamaan lähes mitä vain – palikkatornien rakentamisesta kokonaisiin mielikuvitusmaailmoihin.
Vaikka leikki usein määritellään asiaksi, jota tehdään vain huvin vuoksi, on se kuitenkin paljon enemmän. Leikki auttaa lasta muodostamaan käsityksen itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Leikki ja yhteispeli auttavat sylilasta muodostamaan siteen vanhempiinsa, ja leikin avulla lapselle kehittyy erilaisia psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä valmiuksia.
Leikki vahvistaa myös lapsen ongelmanratkaisutaitoja, fyysistä koordinaatiota ja kehontuntemusta. Se tukee lapsen turvallisuuden tunnetta ja itsearvostusta. Lisäksi leikki stimuloi luovuutta ja mielikuvitusta. Lapset, jotka osaavat leikkiä sujuvasti muiden kanssa, kehittävät samalla taitojaan työskennellä ryhmässä. He oppivat seuraamaan ohjeita, neuvottelemaan, jakamaan ja tekemään kompromisseja. Sen sijaan yksin leikkiessä lasten itsenäisyys ja usko omiin kykyihin vahvistuvat. Kaikki nämä ovat valmiuksia, jotka ovat tärkeitä lapsuudessa ja myöhemmin elämässä.
Leikistä ja yhteispelistä on iloa myös sinulle. Ajattele vain lapsesi naurua kukkuu-leikin aikana. Leikkisä asenne vanhemmuuteen auttaa sinua ymmärtämään lapsesi persoonallisuutta ja ominaisuuksia. Leikki auttaa myös sinua löytämään uusia puolia itsestäsi.
Leikki on keskeinen tekijä lapsen psyykkisen, fyysisen, emotionaalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Leikkiessään lapsi tavoittelee usein seuraavaa kehitysaskeltaan. Sylivauvan kielenkehityksen kannalta on tärkeää, että vauvalle puhutaan paljon.
Nauru vähentää stressiä ja vahvistaa vastustuskykyä – ja lapsethan nauravat usein leikkiessään. Isommat lapset osaavat käsitellä leikeissään aiemmin pelottavilta tuntuneita tilanteita, esimerkiksi lääkärissä käyntiä. Leikkiessään lapsi osaa kääntää roolit päinvastoin, jolloin hänellä on tilanne hallussaan. Eri henkilöllisyyksiä kokeilemalla lapsi voi tutkia monia eri mahdollisuuksia.
Lapsen leikissä kokeilemat tilanteet saattavat joskus kertoa asioista, joita lapsi parhaillaan työstää mielessään. Leikki on lapselle väline, jonka avulla hän ilmaisee tunteitaan. Lapsilta puuttuvat vielä psyykkiset ja verbaaliset valmiudet ilmaista kaikkia tunteitaan. Lapset käsittelevät ympäröivää maailmaa leikkien. Leikki on heille luonnollinen tapa viestiä.
Leikki kehittää jo varhain aivoja
Sylilapsi on täysin riippuvainen häntä ympäröivien henkilöiden yhteispelistä. Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana yhteispeli vaikuttaa itse asiassa suoraan aivojen kehitykseen. Tänä aikana keskushermosto kehittyy täyteen mittaansa. Aivorakenne on vaikutuksille altis, joten tässä vaiheessa luodaan perusta lapsen kehitykselle ja toiminnalle tulevaisuudessa.
Aistit virittävät lapsen uteliaisuutta ympäröivään maailmaan. Leikkiminen esineitä koskettamalla ja siirtelemällä auttaa lasta ymmärtämään, mitä näillä esineillä voi tehdä. Jos leikin tarkoituksena on saavuttaa tietty tulos, saattaa lapsesta tuntua siltä, että hänen täytyisi onnistua tai että hänen on pysyttävä tietyissä puitteissa. Sen sijaan vapaan leikin avulla lapsi oppii omassa tahdissaan ja vapaassa ilmapiirissä. Lapsi ohjaa leikkiä itse, ja mitä kauemmin hän keskittyy yhteen toimintaan, sitä todennäköisempää on, että hän löytää uusia tapoja leikkiä ja oppii näin uusia asioita.
Joskus leikkiessä eteen sattuu asioita, jotka ovat lapselle vaikeita, ja hän joutuu ponnistelemaan niistä selvitäkseen. Kuitenkin heti kun lapsi jo hallitsee uuden asian, hän tahtoo kokeilla jotain entistä vaikeampaa. Lapsuudessa ja myöhemmin me opimme eniten juuri haasteistamme.
Olet lapsesi paras leikkikaveri
Lapset saavat virikkeitä kaikesta ympärillään, mutta yhteispelin laatu vanhemman ja lapsen välillä on kallisarvoisin asia, jonka voit lapsellesi antaa. Olet tärkein leikkikaveri ja tärkein leikkikalu, etenkin lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Juuri sinun avullasi lapsi tutustuu maailmaan. Hän oppii, mitä eri asiat ovat, kuinka niihin pitää reagoida, mitkä asiat ovat hyviä ja mitä pitää varoa. Myös sinua seuraamalla lapsi oppii sosiaalisia taitoja: hän esimerkiksi matkii ilmeitäsi ja tekee samoja liikkeitä kuin sinä saadakseen sinulta vastakaikua.
Ole leikkisä
Seuraa lasta hänen leikkiessään ja pane merkille, mitkä asiat kiinnittävät lapsesi huomion. On myös tärkeää huomata, milloin lapsi on väsynyt ja tarvitsee tauon leikistä. Katso, kuinka vastasyntynyt tekee aloitteen kanssakäymiseen ja yhteispeliin. Lapsen kasvaessa huomaat, kuinka hän oppii arkipäiväisistä asioista ja poimii niitä leikkeihinsä, esimerkiksi puhuu puhelimeen tai hämmentää kulhoa. Seuraa, kuinka lapsi toimii ryhmässä, mikä tekee lapsesta iloisen tai surullisen, mitä hän pitää tärkeänä, kuinka hän ajattelee, suunnittelee ja oppii ja mitä valmiuksia hänellä on.
Käytä aikaa leikkimiseen. Lapselle on tärkeää saada vastakaikua, kun hän tekee aloitteen leikkiin. Anna lapsen päättää, mitä leikitte, ja tehkää se lapsen haluamalla tavalla. Jos lapsi haluaa maalata sormilla, tulee sinunkin sormiesi sottaantua. Jos haluat opettaa lasta hyppimään, tulee sinunkin hyppiä. On todennäköisesti helpompaa kommunikoida lapsen kanssa, jos olette samalla tasolla, joten istu sinäkin lattialle hänen kanssaan. Vuorotelkaa: välillä sinä voit tehdä aloitteen ja lapsi seuraa, joskus taas lapsi tekee aloitteen ja sinä seuraat. Leikkikää niin kauan kuin lasta huvittaa.
Ole hyvä esikuva lapselle. Ole innokas, ystävällinen ja oikeudenmukainen ja pidä hauskaa. Näytä lapselle, kuinka jaetaan ja kuinka odotetaan omaa vuoroa. Lapset rakastavat matkimista!
Leikkejä täytyy välillä vaihdella. Kyseeseen voivat tulla vanhemman ja lapsen välinen leikki, yksinleikki, ulko- ja sisäleikit, perheen tekemät retket ja leikit samanikäisten kanssa.
Lapsen täytyy saada myös lepohetki intensiivisen leikkituokion jälkeen.
Muista turvallisuus. Lelujen ja leikkiympäristön tulee olla turvallisia. Tarkista lapsen lelut säännöllisesti kulumisen varalta.
Testaa liikkuuko lapsesi tarpeeksi.
Lue myös:
Vanhempi on lapsen paras leikkikaveri
Luo hyvät edellytykset lapsen leikeille
Monikkolasten ja erityislasten leikki
Kuva: iStockphoto
Lähteet:
Abrahamsen, Gerd (1999) | Det nödvändiga samspelet | Studentlitteratur, Lund.
Andréasson-Blid, evy (1986) | Bara lek? Tankar och idéer kring barn med handikapp och deras lek | Handikappinst, Bromma.
Auerbach, Stevanne, Ph. D. (1998) | Dr. Toy’s smart play: How to raise a child with a high PQ | St. Martin’s Griffin, New York.
Bergstrom, Joan M., eD. D. (1995) | The best summer ever: A parent’s guide | Tricycle Press, Berkeley, California.
Church, ellen Booth | Foreword by Jenkins, Ella. (1992) | Learning through play: Language: A practical guide for teaching young children | Scholastic Inc.
Creativity Institute, The | Children and play | (internet).
Ellison, Sheila (2003) | 365 Games toddlers play | Sourcebooks, Inc., Naperville, Illinois.
Frost, Joe l., Wortham, Sue C., Reifel, Stuart (2005) | Play and child developent. Second edition. | Pearson Education, Inc., Upper Saddle River, New Jersey.
Greene, Dr. | Play is your child’s work | (internet).
Hamilton, Leslie (1989) | Child play: 200 Instant crafts and activities for preschoolers | Crown Publishers, Inc.
Hamilton, Leslie (1996) | Child’s play around the world: 170 Crafts, games and projects for two-to-sixyear-olds | A Perigee Book | The Berkley Publishing Group.
Hereford, Nancy-Jo & Schall, Jane. Foreword by Bos, Bev. (1991) | Learning through play: Art: A practical guide for teaching young children | Scholastic Inc.
Hofsten, Kristina (1999) | Stora boken om barn | Prisma, Stockholm.
kettmann, Susan (2005) | The 2,000 best games & activities: Using play to teach curiosity, self-control, kindness and other essential life skills | Sourcebooks, Inc., Naperville, Illinois.
Lieberman, Alicia F. (reprint edition, 1995) | The emotional life of the toddler | Free Press.
Masi, Dr. Wendy S. and Leiderman, Dr. Roni Cohen (2001) (general editors) | Gymboree® Play & music baby play: 100 fun-filled activities to maximize your baby’s potential | Creative Publishing International.
Masi, Dr. Wendy S., Foreword by Dr. Anthony D. Pellegrini (2001) | Gymboree® Play & music toddler play: 100 fun-filled activities to maximize your toddler’s potential | Creative Publishing International.
Miller, Susan, ed. D. Foreword by Schall, Jane. (1991) | Learning through play: Language: A practical guide for teaching young children | Scholastic Inc.
Morris, lisa Rappaport & Schulz, linda. (1989) | Creative play activities for children with disabilities: A resource book for teachers and parents | Developed by the Joseph P. Kennedy, Jr. Foundation. Second
edition | Special Olympics, Inc.
Pruett, kyle D. (1999) | Me, myself and I: How children build their sense of self – 18–13 months | Goddard Press Inc.
Rice, Melanie (1985) | Play together learn together | Kingfisher, New York
Sargent, lauri Winslow (2003) | The power of parent–child play | Tyndale House Publishers, Inc. Wheaton, Illinois.
Segal, Marilyn, Ph. D. (1998) | Your child at play: Three to five years. Completely updated and revised second edition | Newmarket Press, New York.
Segal, Marilyn, Ph. D. (1998) | Your child at play: Two to three years. Completely updated and revised second edition | Newmarket Press, New York.
Smith, lars och Ulvund, Stein erik (1993) | Spädbarnsåldern | Studentlitteratur, Lund. Stiepock, lisa and the experts at FamilyFun Magazine (1998) | FamilyFun’s games on the go | Disney Enterprises, Inc.
Syvenky, Selene, B.S., e.C.D. Child’s Play? It’s more important to your child than your realize! | (internet).
Weston, Denise Chapman & Weston, Mark S. (2000) | Lekfullt föräldraskap | Brain books, Jönköping.
Widerstrom, Anne H. (2005) | Achieving learning goals through play: Teaching young children with special needs. Second edition | Paul H. Brookes Publishing Co., Inc.
Öhman, Margareta (2003) | Empati genom lek och språk | Liber, Stockholm.
