Ihmisen luonteenpiirteet ennustavat, kuinka monta lasta hän tekee elämänsä aikana. Myös ulkonäöllä on väliä, sillä kauniit tekevät enemmän lapsia kuin vähemmän viehättävät ihmiset. Näin esittää psykologian tutkija Markus Jokela tilastoihin pohjaavien tutkimuksien valossa.
Viimeksi päivitetty 20.6.2011
Suomalaisessa tutkimuksessa selvisi, että sosiaalisuus lisää taipumusta hankkia useita lapsia. Myös miehen aktiivisuus näyttää johtavan suurempaan lapsilukumäärään. Toisaalta negatiivinen emotionaalisuus, eli asioiden kokeminen voimakkaasti, puolestaan johti usein yksilapsisuuteen.
Perheessä kaksi persoonaa
Ei ole tyypillistä, että sosiaaliset ihmiset muodostaisivat monilapsisia perheitä keskenään.
”Puolisot eivät keskimäärin muistuta toisiaan persoonallisuus-
piirteiltään kovinkaan paljon. Melkein jokaista pariskuntaa kohden, jossa kummatkin ovat sosiaalisia tai ei-sosiaalisia, löytyy pariskunta jossa toinen on sosiaalinen ja toinen ei”, tutkimusta tehnyt Markus Jokela kertoo.
Erilaisille enemmän lapsia
Jos perheessä toinen vanhemmista on sosiaalinen ja toinen ei, saavat he todennäköisemmin enemmän lapsia kuin molempien vanhempien osalta ei-sosiaalinen perhe. Asia on kuitenkin vielä epäselvä.
”Meillä ei ole vielä aineistoa, jossa olisi mitattu sekä miehen että naisen persoonallisuus ja ennustettu näiden yhteisvaikutusta lastenhankintaan. Emme tiedä ovatko jotkut luonteenpiirreyhdistelmät erityisen innokkaita hankkimaan lapsia”, Jokela sanoo.
Sosiaalisuudella suuri merkitys
On kuitenkin tutkittu, miten miehen ja naisen sosiaalisuus vaikuttaa lapsentekoon.
”Tähänastiset tulokset osoittavat, että molempien sukupuolien persoonallisuuspiirteet vaikuttavat lasten lukumäärään. Naisen sosiaalisuuden voi olettaa vaikuttavan silloinkin, kun mies on vähemmän sosiaalinen ja päinvastoin”, Jokela täsmentää.
Juuri naisen sosiaalisuus johtaa kuitenkin suuremmalla todennäköisyydellä suureen lapsilukuun.
”Tämä saattaa johtua siitä, että lastenhankinta-aikeet ovat miehillä enemmän sidoksissa parisuhteeseen. Naisten päätökset ovat itsenäisempiä kuin miesten”, Jokela pohdiskelee.
Lue myös: Iso perhe paras
Myös muita vaikuttavia seikkoja
Sosiaalisuuden lisäksi myös muut piirteet vaikuttavat lapsilukuun. Toisessa tutkimuksessa mitattiin 1313 murrosikäisen lapsen luonnetta johtajuuden suhteen. Myöhemmin tutkittiin, kuinka paljon lapsia kukin sai.
Tulos viittaa siihen, että johtajatyypit saavat enemmän lapsia. Sekä miehillä että naisilla sosiaalinen hallitsevuus ennusti siis suurta perhettä.
Jokela on myös havainnut seuloessaan amerikkalaisia aineistoja, että keskimäärin kauniina pidetyt naiset saavat enemmän lapsia. Miehelle komeus ei lisännyt lapsilukua, mutta selvästi keskimääräistä kehnompi ulkonäkö laski miehen lapsilukumäärää.
Lue myös: Ydinperheen lyhyt historia
Mihin kehitys johtaa?
Valitseminen on evoluution tapa. Tietyt piirteet tulevat suositummiksi tai suotuisemmiksi, jolloin ihmislaji muuttuu toisenlaiseksi. Mutta mihin me oikein olemme matkalla? Minkälainen on tulevaisuuden ihminen?
”Lyhyellä aikavälillä näillä valinnoilla ei ole juuri mitään vaikutusta, koska luonnonvalinnan näkökulmasta ajateltuna pitäisi kulua useita kymmeniä sukupolvia ennen kuin valikoitumisen vaikutukset alkaisivat näkyä”, Jokela kertoo.
Jotta yllä mainitut valinnat muuttaisivat ihmiskuntaa esimerkiksi sosiaalisemmaksi, pitäisi kriteereiden pysyä samoina pitkiä aikoja.
”Tällä hetkellä tutkimme sitä, miten persoonallisuuden vaikutus lastenhankintaan on mahdollisesti muuttunut viimeisten vuosikymmenten yli. Tutkimus on vielä kesken, joten vastauksia kysymyksiin ei vielä ole”, Jokela sanoo.
