"Tytär pitää kädestäsi kiinni vain pienen hetken, mutta on sydämessäsi ikuisesti.. plaplapplallaaa, lisää seinällesi jos rakastat tytärtäsi!" Samantha-bloggariamme vaivaa yli-imelien Facebook-kiertoviestien aiheuttama oksennustauti. Mutta mitä Samanthalla on tarjota tilalle? Lue – ja pistä vaikka kiertoon.
Viimeksi päivitetty 2.11.2012
Tänään sujahti taas melko sukkelasti se palkokasvi nenuun. Todellinen mielensäpahoittajahan vetäisee aina välillä herneen onkaloon ja tänään oli Facebookin vuoro saada mun ohimosuonet sykkimään.
Naamakirja on ehdottomasti maailman ärsyttävin sosiaalinen media, mun henkilökohtaista verenpainettani kohottavat mm. ”Janne/Marja iiihäährakasmussuonparasforevaaahyhdessä”- statukset, yltiöpäinen kersakuvien lataaminen, parisuhdetilanteen runkkaaminen edestakaisin synkassa avioriidan vaiheiden kanssa ja kiertoviestit.
Tänään on sitten kiertoviestin vitutuksen aiheuttama päivä ja nimenomaan näiden ÄITI- kiertoviestistatusten.
”Tytär pitää kädestäsi kiinni vain pienen hetken, mutta on sydämessäsi ikuisesti.. plaplapplallaaa, lisää seinällesi jos rakastat tytärtäsi!” ”Tänään on poikaviikko, jos sinulla on poika, jota rakastat enemmän kuin mitään muuta, tykkää, jaa ja lisää seinällesi tämä!” Ja niin edelleen, tiedätte kyllä juonen.
Lue myös: Totuus lasten saamisesta
Nyt muodissa on tämä:
”Olen kantanut lastani mahassa, nukuttanut hänet rinnallani.Olen suudellut pieniä varpaita, olen kuivannut kyyneleet.Olen saanut pissat ja oksennukset päälleni, valvonut öitä saadakseni hänet nukkumaan.Mutta en vaihtaisi tätä mihinkään muuhun.Minulla ei ole modellin keho, mutta kun katson itseni peilistä näen äidin ja sitä suurempaa kunniaa ei ole kuin olla ÄITI ♥♥♥”
Ihanaa, kaunista, äitiyttä korostavaa, mahtavaa, upeaa. Yksi mamma lisää tämän ja nyt se on kaikkien seinällä. Ja sitä mukaa kun näitä poksahtelee ihmisten seinille kuin kärpässieniä metsään, kaikki muut koneella kykkivät kotiäidit juoksevat kuin sopulilauma tykkäämään toistensa statuksista. Aha, joo, tuli selväks, te ootte äitejä ja ylpeitä siitä. So..?
Lue myös: Kuinka lähellä lasta?
Äidinrakkaus on ikävä kyllä biologian kannalta kätevä juttu ja aika lailla itsestäänselviö ja toisinaan ihmisillä on muitakin ylpeyden aiheita ja asioita elämässään. Joka itsensä ylentää, se itsensä alentaa vai mites vittu se nyt menikään..
Miltäs tää kuulostaisi?
”Olen paisunut 9kk yhtäsoittoa, kylkiluitani on potkittu, olen revennyt tai minut on leikattu auki, olen valvonut yöt, imettänyt tissit verillä, saanut päälle pissat, paskat ja oksennukset, olen kestänyt itkupotkuraivarit, mahani näyttää 20kg:n perunasäkiltä ja perse roikkuu polvissa. Jos jollekin nyt jäi epäselväksi, olen siis ÄITI eikä se tee minusta sen paskantärkeämpää ihmistä ♥♥♥”
Pistäkää vaikka joku kiertoon. Ei tää helvetin äiteys nyt aina ole niin pullollaan silkkaa gloriaa, ylpeyttä ja mahtipontisia rakkaudenjulistuksia, eikä se ainakaan sen paremmaksi ihmiseksi tee vaikka sitä kirkossa kuuluttaisi. Joskus vaan ihan rehellisesti vituttaa kun kynsien alla on paskaa ja paras puhdas paita kerran jo syödyssä maidossa, kersa huutaa ja ruoat palaa pohjaan. Siinä on kunniaa kerrakseen, vai mitä?
Teksti on julkaistu alun perin Samanthan Läpäläpämaa-blogissa otsikolla
Äidit FB:ssä ♥♥♥
