Viimeksi päivitetty 20.1.2025
”Parisuhteen ja uusperheen kantava voima on ehdottomasti se, että ikävistäkin asioista on pystyttävä puhumaan. Jos kaiken pitää sisällään eikä mistään keskustella, asiat räjähtävät lopulta käsiin”, tiivistää Emmy uusperheen toimivaa arkea.
Sekä Emmyllä että Kallella on edellisistä suhteistaan lapsia: Kallella 7-vuotias poika ja 9-vuotias tytär, Emmyllä taas 15-vuotias tytär. Lisäksi mukana arjessa pyörii kaksi koiraa, joista toinen on hankittu yhdessä.
”Yhteenmuutto vaati paljon opettelua ja keskustelua, sillä kummallakin oli omat kasvatustapansa. Sellainen ei kuitenkaan pidemmän päälle toimi, vaan lapsilla on oltava yhteiset pelisäännöt”, Kalle summaa.
Lasten suuri ikäero on helpottanut arkea
Pariskunta on ollut yhdessä 3,5 vuotta, joista kaksi vuotta saman katon alla. Toistensa lapset he tapasivat vajaan vuoden yhdessäolon jälkeen. Kumpikin valmisteli lapsia tapaamiseen etukäteen, eikä asiasta tehty suurta numeroa.
”Kalle kertoi lapsilleen, että on tavannut kivan naisen, jolla on myös tytär. Oma tyttäreni oli tiennyt jo pidempään, että seurustelen Kallen kanssa. Menimme porukalla yhdessä minigolfaamaan ja jäätelölle, joten tapaaminen hoidettiin ns. neutraalilla maaperällä”, Emmy kertoo.
Kohtaaminen sujui hyvin, ja lapset ovat aina tulleet keskenään hyvin toimeen. Sekä Emmy että Kalle kokevat, että lasten suuri ikäero ei ole ollut ongelma – päinvastoin. Lapsilla ei ole ollut keskenään kärhämiä tai mustasukkaisuutta. Lisäksi Emmyn tytär pystyy tarvittaessa huolehtimaan lapsista esimerkiksi yhteisen kauppareissun ajan.
”Toisaalta joskus voi olla vaikea keksiä koko perheelle yhteistä tekemistä, joka kiinnostaisi kaikkia lapsia”, Emmy miettii.
Uusperhe on kuitenkin onnistunut luomaan yhteisiä, tärkeitä perinteitä: esimerkiksi joka toinen lauantai vietetään elokuvailtaa, johon kaikki osallistuvat.
”Erilaiset kasvatusmetodit aiheuttivat paljon keskustelua”
Yhteen muutettaessa Emmyä jännitti etukäteen se, millaista arki nuorempien lasten kanssa tulisi olemaan.
”Oma lapseni oli kuitenkin jo sen verran vanha, että arjen pyörittäminen pienten lasten kanssa vaati taas hieman totuttelua. Toki silloin emme olleet vielä suunnitelleet perheenlisäystä.”
Suurimmat uusperheen haasteet ovat kuitenkin olleet Emmyn ja Kallen erilaisissa kasvatusmetodeissa. Nämä korostuivat saman katon alle muutettaessa, mikä aiheutti runsaasti yhteentörmäyksiä.
”Olen itse päätynyt herkästi palvelemaan omia lapsiani, jotta heille ei tulisi paha mieli. Emmy taas oli sitä mieltä, että lapsen on koettava myös pettymyksen tunteita. Keskustelimme äärimmäisyyksiin asti, kunnes löysimme yhteiset pelisäännöt, joihin kumpikin oli tyytyväisiä”, Kalle kertaa.
”Toisaalta kumpikin jakaa samat arvot, mikä helpotti omalta osaltaan keskustelua. Ja lopulta selvisi, että meillä oli kuin olikin myös yhteisiä kasvatustapoja, jotka vain eivät olleet edellisissä suhteissa päässeet esiin.”
Aluksi Emmy ja Kalle toimivat tietoisesti niin, että ikävissä tilanteissa lapsen oma vanhempi hoiti lapsen puhuttelun ja bonusaikuinen pysytteli taka-alalla.
”Nykyään kyllä kumpi tahansa meistä voi puhutella lasta, mutta mikäli kyseessä on jokin vakavampi asia, yleensä lapsen oma vanhempi päättää, tuleeko asiasta joitain seurauksia. Tämäkin on sellainen asia, josta me aikuiset keskustelemme edelleen paljon”, Kalle kertoo.
Lisähaasteita kasvatukseen tuo myös se, että lapset viettävät osan arjestaan toisessa kodissaan. Kun säännöt eivät ole kaikkialla samat, niitä joudutaan harjoittelemaan yhä uudelleen ja uudelleen.
”Toisessa kodissa asiat saatetaan tehdä ihan eri tavalla, mutta voimme vaikuttaa ainoastaan siihen, millaiset toimintatavat meillä on. Kyllähän kahdet eri säännöt vaikuttavat lapsiinkin”, Kalle pohtii.
Vauva täydentää uusperheen
Sekä aikuiset että lapset odottavat toukokuussa syntyvää perheenjäsentä innolla. Emmy ja Kalle ovatkin iloisia siitä, että lapset ovat ottaneet ajatuksen uudesta sisaruksesta hyvin vastaan.
”Tässäkin lasten ikäero on mielestäni vain positiivinen asia: mustasukkaisuutta ei varmasti ole niin paljon, sillä tämän ikäiset lapset ymmärtävät vauvan tarvitsevan enemmän huomiota. Lisäksi heillä alkaa muutenkin olla jo omia juttuja”, Kalle sanoo.
Vauva tuo muutoksen myös pariskunnan yhteiseen aikaan. Emmyn tytär asuu kotona, mutta on joka toinen viikonloppu muualla, kun taas Kallen lapset viettävät perheessä aikaa viikon kerrallaan. Tämä on mahdollistanut sen, että Emmyllä ja Kallella on ollut joka toinen viikonloppu lapsivapaata aikaa.
”Onhan se suuri muutos parisuhteelle, kun oma aika poistuu”, Emmy toteaa.
Pariskunta odottaakin uteliaana, millaiseksi arki uuden perheenjäsenen myötä muodostuu. Nyt lapset kutsuvat toisiaan puolisiskoiksi ja -veljiksi, mutta vauva on kaikille ”oikea” sisarus. Emmy ja Kalle ajattelevatkin uuden tulokkaan auttavan perheytymisessä vielä enemmän.
”Luimme jostain, että uusperheen perheytymisvaihe kestää seitsemän vuotta, joten toki vielä on matkaa jäljellä! Mutta kyllä me ajattelemme, että yhteinen vauva konkretisoi sen, että olemme oikea perhe.”
Artikkelissa ei ole käytetty perheen kuvaa heidän omasta toiveestaan yksityisyyden säilyttämiseksi.
Lue myös:
Uusperheen perheytyminen vaatii halua ja oikeaa asennetta
