Väite 1: Lapsi tarvitsee eläinperäisiä proteiineja eli päivittäisen punaisen lihan annoksen
Useat ihmiset ajattelevat, että punaista lihaa kuuluu syödä päivittäin. Näin myös lapselle tarjotaan lihaa päivittäiseksi ruokavalioksi. Usein ajatellaan, että lapsi tarvitseen eläinperäistä proteiinia kasvaakseen.
Punainen liha ei kuitenkaan ole mitään terveysruokaa. Suositusten mukaan alle kolme punaisesta lihasta tehtyä ruoka-annosta viikossa on riittävästi. Tutkimuksissa on todettu, että suomalaislapset saavat liikaa punaista lihaa.
Prosessoitu punainen liha lisää syöpäriskiä. Alle kaksivuotiailla lapsella liiallinen proteiinin saanti on myös yhteydessä myöhempään ylipainoriskiin. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että runsas lihansyönti muuttaa suoliston mikrobikantaa epäedulliseen suuntaan.
Kannattaako siis lapsille opettaa ruokavalio, joka voi myöhemmin osoittautua isoksikin terveysriskiksi? Yhtä hyvin voisimme väittää, että pikkulapsen ruokavalioon kuuluu päivittäinen perunalastu- ja limuannos.
Väite 2: Lapsen pitää istua rattaissa – varsinkin kauppareissulla
Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että niin lasten kuin aikuisten kannattaa liikkua riiittävästi; liikkumaton elämäntapa ei sovi ihmiselle. Ihminen ei ole kuin väijyvä hämähäkki, jonka evoluutiokehitys on tähdännyt paikallaan jumittamiseen ja tehokkaaseen energian säästämiseen.
Monesti liikunta kuitenkin kuitataan esimerkiksi viikottaisella liikuntaharrastuksella, mikä sinänsä on hyvä asia, mutta eikö liikkumista olisi paljon enemmän, jos niin lapset kuin aikuiset liikkuisivat enemmän itse arjessa.
”Pitäisi miettiä koko vuorokautta, sitä kokonaisarjen aktiivisuutta. Mistä kaikista osista se muodostuu”, liikuntafysiologi, dosentti Arto Hautala kertoo Ylen Akuutti-ohjelmassa.
Ajatellaan kauppareissua. Yleensä kauppaan ajetaan autolla. Sitten lapsi istua tönöttää kärryissä. Mitä jos lapsen laittaisikin työntämään omia vaunujaan? Ehkä isommalla lapsella voisi olla jopa oma lista, jonka mukaan hän voisi tehdä ostoksia?
Liikumme usein autolla paikasta toiseen. Voisiko autokuljetusten sijaan lapsi ajaa itse pyörällä tai kävellä? Jos vanhemmat pelkäävät liukkaita kelejä, on hyvä muistaa, että myös 20-tuumaiseen lastenpyörään on mahdollista hankkia nastarenkaat.
Testaa liikkuuko lapsesi tarpeeksi tällä testillä.
Väite 3: Lasta pitää suojata pahoilta pöpöiltä – likaantumista pitää varoa
Monet vanhemmat laittavat lapset hinkkaamaan likaisia käsiä puhtaiksi. Usein myös kynnenaluset pestään harjalla. Kodin hygieenisyysvaatimus on perua vanhalle uskomukselle pöpöjen haitallisuudesta. Nykyään tiede ottaa mikrobeihin aivan toisenlaisen kannan.
Tiedetään, että lapset tarvitsevat mikrobialtistusta esimerkiksi allergia- ja astmariskin pienentämisen näkökulmasta. Varsinkin pienien lapsien pitäisi altistua ympäristön mikrobistolle. Ulkona liikkuminen, maassa möyriminen ja mullan tonkiminen ovat siis erityisen hyödyllisiä puuhia lapsen terveyden kannalta.
Väite 4: Lapsella pitää olla aina lämmin – melkeinpä kuuma
Vanhemmat miettivät usein, onko lapsella riittävän lämmin. On totta, että pakkasessa jäätymistä pitää välttää. Mutta pitäisikö välttää myös lasten ylipukemista ja antaa lasten myös kokea ulkoilman viileys ja kylmyys? Tutkimusnäyttö viittaa siihen suuntaan, että kylmyyden kokeminen on terveydelle hyödyllistä.
Ihmisellä on kahdenlaista rasvaa: ruskeaa ja valkoista. Kylmän ilman tiedetään muuttavan valkoista rasvaa hyödylliseksi ruskeaksi rasvaksi. Ruskea rasva nimittäin lämmittää ihmistä ja polttaa samalla kaloreita. Ruskea rasva aktivoituu ihmisen joutuessa kylmään ilmaan. Tällä hetkellä tehtävä tutkimustyö pyrkii selvittämään, voisiko ruskean rasvan aktivoiminen auttaa ylipainon hallinnassa.
Pitäisikö meidän siis olla vähemmän huolissamme siitä, onko lapsella kylmä ulkona? Ota kantaa!
Lähde: Scientific American
