Lapsille sattuu joskus vahinkoja, sitä on mahdotonta välttää. He ovat uteliaita eivätkä ole vielä oppineet, mikä on vaarallista ja mikä turvallista. Sitä paitsi lasten motoriset valmiudet ovat erilaisia. Eri henkilöillä ruumiillinen kehitys tapahtuu eri tavoin ja vaihtelevalla nopeudella. Joillakin lapsilla on myös tavallista enemmän tutkimishalua.
Viimeksi päivitetty 28.5.2011
Tapaturmat ovat yleisin lasten kuolemaan johtava syy. Niistä kaksi kolmannesta sattuu kotona tai vapaa-aikana. Putoamisturmat ovat tavallisin onnettomuuslaji. Muita tavallisia onnettomuuksia ovat isku-, puristus-, pisto-, palo- ja myrkytysvahingot.
Jos on sattunut onnettomuus, sinun täytyy aikuisena pitää pää kylmänä ja toimia parhaan kykysi mukaan vahinkojen rajoittamiseksi. Jos tiedät, mitä pitää tehdä, vahingot luultavasti lievenevät ja sinun on helpompi pysyä tyynenä ja antaa apua määrätietoisesti sekä huolellisesti.
Lapseen vaikuttaa rauhoittavasti se, kun aikuinen on tyyni ja määrätietoisen tuntuinen. Kaikkien vanhempien olisi hyvä käydä ensiavun peruskurssi. Älä hätäänny. Lapsi ei ymmärrä tapahtumia samalla lailla kuin sinä eikä osaa ilmaista tunteitaan kuin aikuinen. Ota yhteyttä Punaiseen Ristiin tai muuhun järjestöön, joka järjestää ensiapukoulutusta. Ks. esim. www.redcross.fi/ensiapu
Hätänumeroon voi soittaa maksutta kaikista puhelimista, eikä suuntanumeroa tarvita.
Soita 112:een
Jos lapsi on menettänyt tajuntansa eikä herää
muutamassa minuutissa
•
Jos lapsi ei hengitä
•
Jos lapselta on luu murtunut
•
Jos lapsi on saanut palovammoja
•
Jos lapsi on saanut päävamman
•
Jos lapsi on saanut syöpymisvamman
•
Jos kyy on purrut lasta
•
Jos lapsi on saanut syvän haavan tai vieraan esineen aiheuttaman haavan
•
Jos lapsi on syönyt jotain myrkyllistä (soita 112 ja pyydä Myrkytystietokeskukseen)
•
Jos lapsi on saanut vieraan esineen korvaan, nenään, kurkkuun tai silmään
•
Jos lapsi on saanut hyönteisen pureman ja on alkanut voida huonosti
•
Jos lapsella on korkea kuume ja aivokalvontulehduksen oireita: pilkullinen ihottuma, joka ei katoa painaessasi lasia sitä vasten, valoherkkyys, päänsärky/niskajäykkyys
•
Jos lapsi tarvitsee erityistä huolenpitoa matkalla sairaalaan, etkä voi kuljettaa häntä itse
Soita terveyskeskukseen tai omalääkärille
Jos lapsella on ollut kuumetta (yli 38 ºC) yli kolme päivää
•
Jos lapsella on kuumekouristuksia
•
Jos lapsen kuume on jo laskenut mutta nousee äkkiä voimakkaasti
•
Jos lapsen kehonlämpö on alle 35 °C yhdistyneenä kylmään ihoon ja velttouteen
•
Jos vauva on oksennellut yli kuusi tuntia ja vaikuttaa veltolta samalla kun aukile ja silmät ovat kuopalla
•
Jos lapsella esiintyy pitkäaikaista ripulia
•
Jos lapsi valittaa huimausta, pahoinvointia ja päänsärkyä tai oksentelee ja vatsan oikealla puolella on kipuja
•
Jos vauva ei halua syödä kokonaiseen päivään ja vaikuttaa samalla veltolta
Soita neuvolaan, kun sinulla on kysyttävää lapsen yleisestä terveydestä ja kehityksestä. Sairaita lapsia ei pidä ottaa mukaan neuvolaan, koska he voivat tartuttaa muita lapsia.
Ensiavun neljä pääkohtaa
On aina parempi soittaa lääkärille kuin kulkea huolestuneena ympäriinsä.
Vanhempana sinä tiedät parhaiten, miten lapsi voi.
Soita terveyskeskukseen tai omalääkärille.
Luo yleissilmäys tilanteeseen.
Anna elintärkeää ensiapua.
Kutsu tarvittaessa paikalle apua.
Jatka, kunnes apu tulee.
Lue myös:
Jos lapsi on tajuton tai sekavassa tilassa
Jos lapsella on epilepsia- tai astmakohtaus
Jos lapsi saa pistoksen tai pureman
Jos lapsi saa pää- tai niskavamman
Paloturvallisuus ja palovammat
Kylmä ja kuuma voivat olla vaaraksi
Jos lapsi saa kasvoihin vammoja
Lähteet:
Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget
Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp
Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007
Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998
Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998
Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og
elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn
Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989
Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002
Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002
Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999
Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik
Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002
Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004
Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997
Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.
SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA
Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia
