Lapsuudella on valtava merkitys ihmisen elämään. Vaikka Heidi välttää tietoisesti toistamasta äitinsä käytöstä, väkivaltaiset lapsuuskokemukset heijastuvat silti hänen vanhemmuuteensa. Lue jutusta, miksi Heidi ei pysty olemaan lapsilleen lähivanhempi. 

”Vanhempani erosivat, kun oli 2–3-vuotias. He olivat tapelleet jo pitkään ennen eroa. Meillä kävi poliiseja vähän väliä”, Heidi kertoo.

 



 

Heidin äiti muutti turvakotiin. Pian Heidin äidillä oli uusi miesystävä, jonka farmariautoon Heidi ja hänen äitinsä päätyivät asumaan.

”Molemmat ryyppäsivät reilusti. Saimme vuokra-asunnon, mutta ryyppääminen jatkui. Tällöin ei ollut vielä väkivaltaa minua kohtaan”, Heidi kertoo.

”Kun olin 5-vuotias, äiti alkoi odottaa kaksosia. Sisarusten syntymän jälkeen kaikki muuttui. En saanut olla pihalla kavereiden kanssa, sillä minun piti hoitaa pikkusisaruksia. Minusta tuli pikkuäiti ja kotiorja”, Heidi sanoo.

Väkivallan ja raadannan keskellä kasvaneella Heidillä ei ole kovinkaan kummoista mallia hyvästä äitiydestä.

”Tiedän ainoastaan, minkälainen äiti en halua olla. Kokemuksistani huolimatta yritän kasvattaa ihanaa kolmea lastani kunnialla”, Heidi kertoo.

Lue myös: Sarah raiskattiin – piti lapsen

Äiti ei koskaan rakastanut

Heidi ei muista, että hänen äitinsä olisi koskaan kertonut rakastavansa lapsiaan. Sen sijaan juopotteluun taipuvainen äiti osasi piinata Heidiä.

”Jos tein äidin mielestä jotain väärää, sain vyön solkipäällä selkääni. Kännipäissään äiti toisteli aina, että kunpa minua ei koskaan olisi syntynytkään. Se jäi kyllä mieleen. Tunsin itseni täysin arvottomaksi”, Heidi kertoo.

Pikkutyttönä koettu välinpitämättömyys jätti pysyvät arvet Heidin mieleen.

”Itkin silloin itseni useasti uneen. Nykyään kärsin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, joka juontaa juuri näistä lapsuuskokemuksista”, Heidi kertoo.

Lue myös: Äidiksi 12-vuotiaana

Olisinko hyvä lähivanhempi?

Mielenterveysongelmien takia Heidi on päättänyt luopua lastensa lähivanhemmuudesta.

”Kun erosin lasten isästä, lapset olivat isällä. Muutin yksin tyhjään asuntoon. Yksinäisyys iski päin kasvoja. Otin siiderin kanssa yliannostuksen litiumia sillä seurauksella, että olin viikonlopun psykoosissa. Maanantaina onneksi ymmärsin lähteä hakemaan apua ja päädyin ensin yliannostuksen takia sydänosastolle sairaalaan ja sitten kuukaudeksi psykiatriselle osastolle”, Heidi kertoo.

Heidi oli ajatellut hakevansa lähivanhemmaksi. Psykoosi laittoi hänet harkitsemaan asiaa uudestaan.

”Lapsillani on hyvä isä. Tällä on nyt uusi suhde. Itse en ole mikään tasapainoisin ihminen vieläkään. On parempi lapsille, että he asuvat pääasiallisesti isänsä luona. Osoitan näin olevani hyvä äiti. Lapset ovat minun luonani joka toinen viikonloppu. Kesälomalla saavat olla sitten pidempään”, Heidi kertoo.

Lue myös: Lapsi syntyi autoon – joutui heti kolariin

Sukupolvien väkivaltaketju

Heidin äiti ei alkanut huonoksi äidiksi omasta halustaan. Hänen lapsuutensa oli yhtä karu kuin Heidillä. Heidin isoäiti nimittäin kasvatti tytärtään kovalla ja välinpitämättömällä otteella.

”Mummi teki ihan samanlaisia juttuja kuin äitini. Esimerkiksi mummi saattoi antaa minulle tukkapöllyn ilman mitään syytä. Ehkä hänellä vain naksahti välillä päässä”, Heidi kertoo.

Heidi on tietoisesti pyrkinyt muuttamaan sukupolvelta toiselta siirtynyttä käyttäytymisketjua. Ketjun katkaiseminen ei kuitenkaan ole helppoa. Vaikka tietäisi, miten lapsia ei pidä kasvattaa, omassa lapsuudessa opittuja käyttäytymismalleja on vaikea muuttaa.

Lue myös: Kun isi rakastaa vain pulloa

Tupakasta apua lasten kasvatukseen

”Mania lisääntyy, kun valo lisääntyy. Tulen keväällä ärsyyntyneeksi. Kun toimin itse nopeasti, ajatukset kulkevat hullua vauhtia, ja jos lapset ovat hitaita, alan tiuskia. On tullut sanottua pahempiakin asioita”, Heidi kertoo.

Äkäilyidensä jälkeen Heidi pyytää aina käytöstään anteeksi. Hän alkoi myös pohtia omaa puhetapaansa.

”Olin, että ei hemmetti! Alanko kuulostaa äidiltäni?”

Nyt Heidi on kehittänyt tavan laittaa omat ajatuksensa kuriin.

”Jos minulle tulee sellainen olo, että pitää sanoa lapsista jotain ikävää, pystyn katkaisemaan tilanteen. Kun tekee mieli sanoa pahasti, lähden käymään tupakalla. Jos on jokin tilanne päällä, se katkeaa siihen.”

Haastateltavan nimi on muutettu.

Mitä mieltä olet artikkelista?