Keskinäisestä viestinnästämme löytyy monia koeteltuja kiertoteitä. Niitä on kaikilla pareilla. Osa niistä on pieniä, ja ne pulpahtavat esiin tietyissä tilanteissa. Ne ovat tavallisia viestimisen esteitä. Toisista voi tulla todellisia pikateitä, joilla törmäämme kovalla vauhdilla vaikeuksiin, riippumatta siitä mistä jutellaan. Esteestä on tullut silloin turmiollinen malli.
Viimeksi päivitetty 20.3.2011
Tavallisia viestimisen esteitä:
Nälkä tai väsymys
Nälkä, jano ja väsymys ovat tehokkaita viestimisen esteitä. ”Hänen kanssaan ei kannata keskustella ennen ateriaa”, kertoi eräs nainen miehestään. Monien muiden tavoin hänkin oli huomannut, ettei puoli tuntia ennen päivällistä ollut paras aika puhua tärkeistä asioista. Samoin on laita myöhemmin illalla, kun voimat hupenevat. Myöhäisuutisten jälkeen ei ehkä kannata ruveta ratkomaan ongelmia.
Tarkkaavaisuuden puute
Pohdi, milloin ottaisit esiin minkäkin asian. Ajoitus on ratkaisevaa. Kumppanisi ei ehkä ole hyvä kuuntelija istuessaan ja lukiessaan lehteä tai seuratessaan jalkapallomatsin viime minuutteja.
Voimakkaat tunteet
Mielentilamme vaikuttavat suuresti viestimiseemme. Hyvällä tuulella ollessamme tulkitsemme huolimattomat tai epäselvät ilmaukset parhain päin. Jos taas olemme allapäin tai ärtyisiä, meillä on taipumus käsittää viesti kielteisenä – vaikka sen lähettäjä koettaisi olla myönteinen.
Ärtyisyys, väsymys tai epätasapaino ovatkin huonoja lähtökohtia keskuslelulle. Voisi olla hyvä kertoa kumppanille, missä mielentilassa on. Silloin hän ymmärtää, miksi käyttäydyt niin kuin käyttäydyt.
Yleistämisloukku
Sellaiset sanat kuin ”aina”, ”ei koskaan” ja ”tyypillistä sinua” eivät ole omiaan saamaan aikaan hyvää vuoropuhelua.
Hajottavia viestintämalleja:
Kärjistäminen
Kärjistämistä harrastetaan silloin, kun koko ajan vastaatte toisillenne kielteisesti, niin että tunnelma jatkuvasti pahenee. Kärjistettäessä asioita on vaikea peräytyä. Tosi loukkaavat kommentit tahdotaan pitää muistissa erityisen hyvin. Ja toista loukataan usein silloin kun puolustaudutaan.
Väheksyntä
Väheksyntä on malli, jossa toinen koko ajan aliarvioi toista tai arvostelee ja väheksyy toisen ajatuksia, tunteita tai persoonaa: ”Parasta kun minä teen”, ”Etkö saanut aikaan tämän parempaa kahvia?”, ”Ostitko itse tuon paidan?”. Voit myös jäädä kokonaan vaille huomiota, jolloin toinen ei piittaa mielipiteistäsi tai kotona tekemistäsi töistä. Voit esimerkiksi odottaa kiitosta siivoamisestasi, mutta kumppanisi sanookin: ”Tamppasitko ollenkaan mattoja?” Pitkällinen väheksyntä voi tutkimusten mukaan olla parisuhteelle erittäin tuhoisaa. Väheksynnän vastakohtana on arvostus – ts. peruskunnioitus toista kohtaan.
Kielteiset tulkinnat
Näitä syntyy, kun tulkitsee toisen lausuman negatiivisempana kuin mitä se on. Kielteisiä tulkintoja on usein vaikea huomata ja välttää, koska voi tulla tavaksi etsiä aina pahinta. Toisesta uskotaan parhaan sijaan pahinta, ja nähdään se mitä halutaan nähdä.
Vetäytyminen
Toisinaan on viisasta peräytyä tai välttää kahnausta. Mutta siitäkin voi tulla malli, jossa toinen osapuoli ei halua jatkaa tärkeää keskustelua. Konfliktien välttäminen ja kieltäminen ei ole hyvä malli parisuhteessa. Vetäytyminen voidaan järjestää siten, että toinen menee nukkumaan, asettuu tv:n ääreen tai lähtee lenkille luistaakseen keskustelusta. Jos vetäytyjä jää samaan huoneeseen, hän helposti vaikenee tai sitten kiirehtii hyväksymään ehdotuksen vain saadakseen keskustelun loppumaan.
Parisuhteessa toisella on usein taipumus vetäytyä, kun taas toinen saa ”vainoojan” osan – se joka useimmin esittää keskustelunaiheita tai kokee tarvetta jutella.Tutkimukset osoittavat, että tyypillisessä mallissa naiset ”jahtaavat” ja miehet vetäytyvät kuoreensa. Mies voi kokea, että nainen vain haluaa nalkuttaa ja kinastella, kun taas nainen tuntee, että mies ei halua puhua ja avautua ja kokee hänet yhdentekevänä. Tästä voi muodostua paha kierre, jossa molemmat yrittävät säilyttää suhteen mutta heidän käytöksensä heikentää sitä.
Jos teillä on tällaista, voi olla viisasta tottua juttelemaan ”vaarattomista” ja jokapäiväisistä asioista. Kun se rupeaa tuntumaan turvalliselta, voitte yrittää kuvailla, mitä ajattelette ja tunnette tietyissä tilanteissa. Näin luodaan luottamusta ja turvallisuutta jutella teille tärkeistä asioista.
Teksti: Bjørk Matheasdatter ja Eiel Holten
Julkaistu alun perin Yhteiselämä: Kun parisuhde muuttuu vanhemmuudeksi -oppaassa
Copyright © 2011 Vaukirja
Kuva: iStockphoto
Lue myös:
Juuri sitähän minä yritän sanoa!
