Synnytyksen jälkeinen ehkäisy vaihtelee sen mukaan imettääkö äiti vai ei. Kumpaankin ryhmään kuuluville löytyy erilaisia ehkäisyvaihtoehtoja.
Viimeksi päivitetty 23.9.2009
 |
| Ehkäisypillerit sopivat ainoastaan äideille, jotka eivät imetä. |
Imetys toimii tietyin ehdoin ehkäisymenetelmänä. Imettäminen ei kuitenkaan takaa sataprosenttista ehkäisyä. Arvion mukaan imetyksen ehkäisyprosentti on 98.
Imetystä ehkäisynä käytettäessä on muistettava seuraavat seikat. Ehkäisyn varmuutta lisää tiheä imetysväli. Jos imetysväli on yli kuusi tuntia, alkaa myös ehkäisyteho laskea. Imetysmäärän vuoksi lapsi ei saa saada lisäravintoa.
Imetys ei myöskään toimi ehkäisymenetelmänä kuin korkeintaan kuusi kuukautta, sillä lapsi alkaa viimeistään kuusikuisena syödä kiinteitä.
Jos kuukautiset alkavat, imetystä ei enää ehkäise. Kuukautiset voivat alkaa jo viiden viikon päästä synnytyksestä. Imettävä äiti voi tulla raskaaksi jo ennen ensimmäisten kuukautisien ilmaantumista, joten imetys ehkäisykeinona sopii parhaiten niille, jotka ovat suunnitelleet hankkivansa vielä perheenlisäystä.
Lisää varmuutta
Jos haluaa pelata varman päälle, imetysaikana voi käyttää tiettyjä ehkäisymenetelmiä. Keltarauhashormonia sisältävät tuotteet kuten minipillerit, ehkäisykapseli ja kierukat sopivat hyvin.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteet kuten e-pillerit, ehkäisylaastari ja ehkäisyrengas eivät sovi imettävälle äidille. Nämä tuotteet muuttavat äidinmaidon koostumusta ja sen määrää.
Koska voi aloittaa?
Kaikkia ehkäisyvalmisteita ei voi ottaa käyttöön heti synnytyksen jälkeen. Jos äiti ei aio imettää, hän voi aloittaa e-pillereiden syömisen tai muiden yhdistelmäehkäisyvalmisteen käyttämisen 21-28 vuorokauden kuluttua synnytyksestä.
Imettävällä äidille sopivat ehkäisyvalmisteet kuten kierukat voi asennuttaa aikaisintaan kuuden viikon kuluttua synnytyksestä. Ihon alle sijoitettavan ehkäisykapselin voi asettaa toisinaan neljä viikkoa synnytyksen jälkeen.
Lähde: Ehkäisynetti
Teksti: Jarkko Uro
