Milloin kannattaa hankkia puhelin lapselle?

Viimeksi päivitetty 7.11.2024

Kun on ajankohtaista hankkia lapsen ensimmäinen puhelin, on hyvä keskustella säännöistä ja puhelimen käytöstä yhdessä jo etukäteen. Kansainvälisen vertailun mukaan Suomessa hankitaan puhelin lapselle muuta maailmaa aikaisemmin, mutta toisaalta myös lasten ruutuaika ja sen haittapuolet ovat yhä enemmän esillä mediassa. Vanhemmat pohtivatkin lapsen puhelimen hankintaa nykyään entistä tarkemmin.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja antoi vinkkinsä laitteiden hankkimista pohtiviin perheisiin.

Milloin on sopiva aika hankkia puhelin lapselle?

”Yhtä ja oikeaa aikaa puhelimen hankkimiselle ei ole – puhelimen hankkiminen riippuu pitkälti perheen yksilöllisistä tarpeista. Mikä on yhteydenpidon tarve ja mitä kaikkea puhelimella pitäisi pystyä tekemään? Sanoisin kuitenkin, että alle kouluikäinen ei vielä tarvitse omaa puhelinta, ja älypuhelimenkin hankkimista voi hyvin viivästyttää alakoulun ensimmäisten luokkien yli. Markkinoilla on paljon erilaisia vaihtoehtoja älypuhelimelle, ja riisutumpi puhelinmalli voi hyvin olla lapsen ensimmäinen puhelin, mikäli lapselle halutaan hankkia koulutaipaleen alussa oma puhelin”, Rahja aloittaa.

Yksi vaihtoehto lapsen ensipuhelimeksi voi olla esimerkiksi kellopuhelin, jolla lapsi pystyy soittamaan ja lähettämään viestejä. Kellopuhelimella ei kuitenkaan pääse nettiin tai someen. 

”Koulua aloittaessa olisi myös hyvä käydä keskusteluja puhelimen käytöstä lapsen luokkakavereiden vanhempien kanssa. Mikä on heidän mielestään sopiva aika hankkia puhelin lapselle? Entä voisiko kavereiden yhteydenpitoa hoitaa jollain muilla keinoilla kuin älypuhelinten kautta? Kavereiden perheissä voi olla erilaisia käytäntöjä, joten vanhempien välinen yhteistyö on tässä asiassa tärkeää.”

Rahja on työssään huomannut monen vanhemman pohtivan puhelimen hankkimista ja sen käyttöön liittyviä sääntöjä nykyään entistä tarkemmin.

On hyvä juttu, että näitä asioita harkitaan tarkkaan. Moni vanhempi lykkääkin älylaitteen hankkimista pidemmälle kuin aiemmin.

Ota huomioon nämä asiat ennen puhelimen hankkimista

Se, millainen puhelin lapselle ensimmäiseksi hankitaan, on lopulta vanhempien päätös. Olipa lapsen ensimmäinen puhelin tai laite sitten mikä tahansa, aikuisen on joka tapauksessa varattava tarpeeksi aikaa sen käytön opetteluun yhdessä lapsen kanssa. Jo puhelimen lataaminen ja laitteesta huolehtiminen on lapselle uutta, puhumattakaan älypuhelimeen saatavien sovellusten käytöstä. Lapsen kanssa on syytä jutella ja käydä säännöllisesti läpi myös erilaisissa tilanteissa toimimista. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän ohjaamista hän tarvitsee.

”Mikäli lapsen ensimmäinen puhelin on älypuhelin, vanhemman on syytä olla vahvasti mukana katsomassa, millaisia sovelluksia puhelimeen laitetaan. Myös eri somealustojen ikärajat on hyvä pitää mielessä”, Rahja toteaa.

Rahjan mukaan älypuhelinta hankkiessa onkin syytä pitää mielessä ainakin seuraavat asiat:

• Onko puhelimeen ladattavissa sovelluksissa paljon kaupallista sisältöä ja mainontaa?

Lapsen käsityskyky ei vielä välttämättä riitä digimaailman kaupallisten sisältöjen tulkintaan – etenkään silloin, jos niistä ei olla puhuttu etukäteen.

• Kuinka paljon puhelimella vietetään aikaa?

Algoritmit tarjoavat sisältöä niin aggressiivisesti, että aikuisetkin uppoutuvat puhelimiinsa helposti tuntikausiksi. Alakouluikäisen tai sitä vanhemmankin voi olla vielä vaikea tunnistaa tai vastustaa algoritmien koukkuja ja hallita itse omaa älylaitteen käyttöään.

• Onko tuntemattomalla ihmisellä mahdollisuus olla yhteydessä lapseen puhelimen kautta?

Esimerkiksi erilaisissa sovelluksissa ja pelien chateissa voi olla mahdollisuus keskustella täysin tuntemattomien kanssa, mikä voi altistaa lapsen häirinnälle ja epätoivotuille yhteydenotoille. Profiilit on hyvä säätää mahdollisimman yksityisiksi ja somepalvelujen ikärajoja on tärkeä noudattaa.

Puhelimiin on saatavilla erilaisia työkaluja ja sovelluksia, joiden avulla ruutuaikaa ja tiettyjen sovellusten käyttöä pystyy rajaamaan. Rahja neuvoo kuitenkin olemaan luottamatta liikaa tällaisten työkalujen varaan.

”Lapset oppivat kyllä tarvittaessa kiertämään näitä rajoituksia, joten liikaa ei kannata tuudittautua näiden työkalujen toimivuuteen. Aikuisen ohjaamista tarvitaan aina, kun on kyse lapsen puhelimen käytöstä. Lisäksi on hyvä muistaa, että kaikki sovellukset kehittyvät matkan varrella – esimerkiksi Whatsapp oli 10 vuotta sitten hyvin erilainen kuin mitä se nyt on. Monen sovelluksen tavoitteena on koukuttaa käyttäjä viettämään mahdollisimman paljon aikaa sovelluksen parissa, ja jokaisen vanhemman olisi hyvä tiedostaa tämä jo siinä vaiheessa, kun hankitaan ensimmäinen puhelin lapselle”, Rahja toteaa.

Selkeät säännöt ruutuajalle

Lapsen ensimmäinen puhelin tarkoittaa myös sääntöjen yhdessä luomista ja johdonmukaisuutta niiden noudattamisessa. Säännöt tulisi pystyä myös perustelemaan lapselle, ja asian tiimoilta olisi hyvä säilyttää avoin keskusteluyhteys. Lapsen kasvaessa pelisääntöjä voidaan päivittää.

”Hyvä tapa hahmottaa esimerkiksi alakouluikäiselle lapselle päivittäinen ruutuaika on piirtää paperille 24 ruutua sisältävä ruudukko. Jokainen ruutu vastaa yhtä vuorokaudessa olevaa tuntia. Näitä ruutuja aletaan värittää eri väreillä sen mukaan, mitä lapsen päivään kuuluu: kuinka paljon aikaa menee esimerkiksi kouluun, läksyihin, harrastuksiin, nukkumiseen, ruokailuihin ja ulkoiluun. Kun kaikki ”pakolliset” ruudut on väritetty, katsotaan kuinka paljon vuorokauteen jää ruutuaikaa – oli se sitten television katselua, tietokoneella oloa tai puhelimella pelaamista.”

Ruudukon voi kiinnittää näkyville vaikka jääkaapin oveen muiden puhelinta koskevien, yhdessä sovittujen sääntöjen kanssa. Kotona voi olla myös puhelinparkki, johon puhelimet tuodaan illalla ennen nukkumaanmenoa.

Toisinaan lapselle tarjotaan ruutuaikaa vaikeiden tunteiden tai tilanteiden rauhoittamiseksi. Rahjan mukaan hankalat tilanteet olisi kuitenkin hyvä pyrkiä hoitamaan ilman digitaalisia laitteita sen sijaan, että vaikea tunne tukahdutettaisiin tarjoamalla lapselle mediasisältöjä.

”Suosittelen huolehtimaan siitä, että pienen lapsen tunnetaitoja kehitettäisiin ilman digitaalisia sisältöjä. Lapsenhan on opittava nämä taidot joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.”

Millaisia vaikutuksia liiallisella ruutuajalla voi lapselle olla?

Lapsen ensimmäinen puhelin on iso askel, jota kannattaa harkita huolellisesti. Vanhemman tuki ja ohjaus uuden opettelussa on ensisijaisen tärkeää. Vanhempien esimerkki puhelimen käytöstä onkin suuressa roolissa, ja kodin mediakäytön kulttuuria olisikin hyvä pohtia. Nivelvaiheissa, kuten ennen koulutien alkua on hyvä käydä keskusteluja myös muiden vanhempien kanssa.

”Alakouluikäisen lapsen hyvinvoinnin peruspalikoita ovat esimerkiksi riittävä uni, lepo, ulkoilu, liikunta ja säännöllinen ruokarytmi. Koululle, harrastuksille, kavereille ja perheelle on jäätävä aikaa, ja sen lisäksi lapsella tulisi olla myös vapaata aikaa ilman aikatauluja. Kognitiivisen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsella on välillä myös tylsää! Ruutuaika ei saisi syödä aikaa näiltä tärkeiltä, kasvua ja kehitystä tukevilta asioilta”, Rahja kertoo.

Pieni lapsi ei tarvitse puhelinta

Pienten, alle 2-vuotiaiden lasten maailmaan ei ruutuaika Rahjan mukaan kuulu millään lailla. Lapsen ensimmäinen puhelin tai muu oma, itsenäisempään käyttöön tarkoitettu laite kannattaa ottaa harkintaan vasta sitten, kun sille on aidosti tarvetta.

”Vauvojen ja taaperoiden kasvu ja kehitys on niin vahvasti sidoksissa kasvokkain olemiseen, että digitaaliselle ruutuajalle ei ole juurikaan perusteluja. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi vaikuttaa jopa kielen kehitykseen ja vuorovaikutustaitoihin. Noin kolmevuotiaasta lähtien ruutuaika voi olla pieniä, yhteisiä hetkiä vanhemman kanssa – oli se sitten lapsille sopivan pelin pelaamista, television katsomista tai muuta median käyttöä. Hyvä muistisääntö tässä on se, että ruudun äärellä ollaan aina yhdessä aikuisen kanssa ja lapselle sopivien sisältöjen äärellä.”

WHO (World Health Organization) suosittelee, että 2–4-vuotiaiden lasten ruutuaika olisi maksimissaan tunnin päivässä.

”Jos ruutuaika vie tilaa unelta, liikkumiselta tai kasvokkaiselta vuorovaikutukselta, voivat vaikutukset lapsen kasvuun ja kehitykseen olla merkittäviäkin. Pidän tärkeänä sitä, että arjessa on runsaasti hetkiä, kun ollaan vapaita kaikista laitteista. Jos lapsen ruutuaika mietityttää perheessä, suosittelen ottamaan yhteyttä muihin lapsen elämässä oleviin aikuisiin, kuten opettajiin, varhaiskasvattajiin tai neuvolan ammattilaisiin, ja keskustelemaan asiasta myös heidän kanssaan”, Rahja päättää.

Lisäksi tietoa ja tukea lasten mediakasvatukseen löytyy Mannerheimin Lastensuojeluliiton nettisivuilta. Sivustolta pääsee lukemaan myös sosiaalisen median vaaroista ja niiden tunnistamisesta. 

Lähteet: Mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, WHO