Viimeksi päivitetty 14.12.2007
Kun mietimme lasta, mielikuvissamme lapsi useimmiten leikkii jotain. Miksi?
Koska leikkimenen on syväkoodattu ihmisen olemukseen – se on ihmisyydelle keskeistä ja täysin välttämätöntä toimintaa. Ilman leikkiä lapsesta ei kasva tasapainoista aikuista, sillä leikkiessään lapsi harjoittelee kaikkia tulevaisuudessa tarvitsemiaan taitoja.
Ainoa tapa oppia
Leikkiminen on keskeistä lapsen psyykkisen, fyysisen, emotionaalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Leikkiessään lapsi tavoittelee ja harjoittelee usein seuraavaa kehitysaskeltaan.
Leikki vahvistaa myös lapsen ongelmanratkaisutaitoja, fyysistä koordinaatiota ja kehontuntemusta. Se tukee lapsen turvallisuuden tunnetta ja itsearvostusta. Lisäksi leikki stimuloi luovuutta ja mielikuvitusta.
Vauvakin on valmis leikkiin
Jo pienikin vauva on valmis leikkiin ja yhteispeliin, ja omat vanhemmat ovat lapsen ensimmäiset ja parhaat leikkikaverit. Vanhempiensa avulla lapsi tutustuu maailmaan. Hän oppii, mitä eri asiat ovat, miten niihin reagoidaan, mitkä asiat ovat hyviä ja mitä pitää varoa. Vanhempiaan seuraamalla lapsi oppii sosiaalisia taitoja.
Vastasyntyneelle lapselle leikki voi tarkoittaa sitä, että keinutat häntä käsivarsillasi. Leikki voi olla sitä, että hän makaa sylissäsi tai että hän voi kuunnella ääntäsi tai kehtolaulua. Isommalle sylilapselle leikki voi tarkoittaa pallon pyörittämistä lattialla kanssasi, kukkuu-leikkiä tai kattiloiden ja puukauhojen kolistelua keittiössä.
Ole läsnä tunteella
Leikki auttaa lasta muodostamaan käsityksen itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Leikki ja yhteispeli auttavat sylilasta muodostamaan siteen vanhempiinsa, ja leikin avulla lapselle kehittyy erilaisia psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä valmiuksia.
Lapset tarvitsevat aikuisia, jotka ovat heistä kiinnostuneita ja heihin sitoutuneita, jotka viihtyvät heidän seurassaan ja jotka tutkivat maailmaa heidän kanssaan. Yhdessä oleminen luo läheisyyttä ja turvaa. Vanhemman aito läsnäolo ja lapsen maailmaan eläytyminen on tärkeää.
Kokemusten käsittelyä
Nauru vahvistaa vastustuskykyä – ja lapsethan nauravat usein leikkiessään. Leikki voi myös helpottaa stressiä. Isommat lapset osaavat käsitellä leikeissään aiemmin pelottavilta tuntuneita tilanteita, esimerkiksi lääkärissä käyntiä.
Leikkiessään lapsi osaa kääntää roolit päinvastoin, jolloin hänellä on tilanne hallussaan. Lapsen leikissä kokeilemat tilanteet saattavat joskus kertoa asioista, joita lapsi parhaillaan työstää mielessään.
Tunteiden ilmaisua
Leikki on lapselle väline, jonka avulla hän ilmaisee tunteitaan. Lapsilta puuttuvat vielä psyykkiset ja verbaaliset valmiudet ilmaista kaikkia tunteitaan. Lapset käsittelevät maailmaa leikkien – leikki on heille luonnollinen kommunikaatioväline.
Hieman isompi lapsi harjoittelee tunteita ja vuorovaikutusta toisten lasten kanssa leikin avulla. Neuvottelua, kompromisseja, pettymysten sietämistä, myötäintoa, täydelliseen flow-tilaan uppoutumista.
Leikkiä yksin ja ryhmässä
Lapset, jotka osaavat leikkiä sujuvasti muiden kanssa, kehittävät samalla taitojaan työskennellä ryhmässä. He oppivat seuraamaan ohjeita, neuvottelemaan, jakamaan ja tekemään kompromisseja.
Yksin leikkiessä lapsen itsenäisyys ja usko omiin kykyihin vahvistuvat. Kaikki nämä ovat valmiuksia, jotka ovat tärkeitä lapsuudessa ja myöhemmin elämässä. Kun lapsi on uppoutunut omaan leikkiinsä järjestelemään pikkueläimiä, palikoita tai vaikkapa rakentamaan legoja, malta mielesi ja anna hänen olla rauhassa. Yksin leikkivä lapsi ei välttämättä ole onneton, vaan täydellisen keskittynyt. Tarkkaile tilannetta ja nauti!
Kuva: iStockphoto
