Viimeksi päivitetty 4.12.2024
Lapsiperheköyhyystyön erityisasiantuntija Aino Sarkia näkee huolestuttavia piirteitä lapsiperheköyhyyden kehittymisessä. Viimeisimpien, vuoden 2022 tilastojen mukaan köyhyydessä elää Suomessa 118 900 lasta. Määrä on noin 12 % kaikista alle 18-vuotiaista, ja se tulee mitä todennäköisemmin nousemaan lähiaikoina.
”Suomen sosiaali ja terveys ry:n eli Soste ry:n tekemien laskelmien mukaan hallituksen uusien leikkausten myötä köyhyyteen tulee tippumaan vielä n. 17 000 lasta. Tämän myötä esimerkiksi myös lasten ja nuorten syrjäytymisriski kasvaa. Tilanne näyttäytyy erityisen huolestuttavana yhden vanhemman perheissä, joissa jo nyt on huomattavasti korkeampi köyhyysriski kuin kahden vanhemman perheissä”, Sarkia kertoo.
Lapsiperheköyhyys voi jättää lapseen syvät arvet
Etenkin pitkittynyt köyhyys voi vaikuttaa lapseen voimakkaasti vielä aikuisenakin. Sarkian mukaan aiheesta on tehty runsaasti tutkimuksia, joiden mukaan köyhyys vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin.
”Vaikutukset ovat hyvin laaja-alaisia: syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja koulupudokkuutta. Perheen matala sosioekonominen asema on yhteydessä myös suurempaan rikollisuusriskiin.”
Sarkian mukaan lapsiperheköyhyys on erityisen haavoittavaa 0–2-vuotiaille, jolloin lapsi on kehittymisen kannalta herkässä iässä. Tuolloin lapsi tarvitsisi erityisen paljon hoivaa ja huolenpitoa, mikä saattaa kuitenkin jäädä vähiin vanhemman taloudellisten murheiden vuoksi. Hoivan puute voikin vaikuttaa lapsen elämään hyvin voimakkaasti.
”Hieman vanhemmilla lapsilla taas voi olla näköalattomuutta: ei uskalleta unelmoida tai katsoa tulevaan, yritetään vain selviytyä tästä päivästä. Tämä voi näkyä erityisesti silloin, kun yläasteella ja myöhemmin aletaan miettiä jatko-opintoja – tulevaisuus voi näyttäytyä niin epävarmana, ettei siihen oikein uskalleta tarttua. On aika pysäyttävää, jos lapsen ja nuoren elämästä puuttuu tällainen valoisuus ja unelmointi.”
Nuoretkin lapset murehtivat perheen taloustilanteesta
Pelastakaa Lapset ry:n tekemässä vuosittaisessa Lapsen ääni -kyselyssä nousee Sarkian mukaan toistuvasti esiin se, kuinka jo hyvin nuoret lapset kantavat huolta perheen pärjäämisestä. Kyselyyn vastanneet ovat 12–17-vuotiaita.
”Pienilläkin lapsilla voi olla harteillaan valtava huolitaakka vanhemmista, tulevaisuudesta ja siitä, kuinka perhe pärjää taloudellisesti. Vaikka kuinka sanoisi, että eihän lapsen tarvitse tällaisista asioista huolehtia, niin sellaisesta on hyvin vaikeaa irrottautua. Jos perheessä on paljon huolta, se on hyvin vahvasti myös lapsessa kiinni.”
Vuoden 2024 kyselyn mukaan jopa 71 % pienituloisissa perheessä elävistä lapsista koki huolta tulevaisuudestaan, ja vanhempiensa jaksamisesta oli huolissaan 70 %. Lisäksi lapsiperheköyhyys vaikutti myös osallisuuden kokemuksiin: jopa 67 % koki poikkeavansa muista ja 61 % koki häpeää tai noloutta perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Vaikka luvut ovat pysäyttäviä, Sarkian mukaan köyhyyden ei pidä antaa viedä toiveikkuutta kokonaan pois.
”Tutkimuksista huolimatta on myös muistettava, että lapsena koettu köyhyys ei tarkoita aina automaattisesti sitä, etteikö lapsesta voisi tulla hyvinvoiva ja elämässään hienosti pärjäävä aikuinen.”
Lapsiperheköyhyyttä ei ole 90-luvun jälkeen saatu laskuun
Sarkian mukaan lapsiperheiden köyhyys Suomessa ampaisi tuntuvaan kasvuun 90-luvun puolivälissä, jolloin perheiden toimeentulosta leikattiin reippaalla kädellä. Hurja kasvu jatkui vuoteen 2007 saakka, ja tuona aikana lapsiperheköyhyys jopa kolminkertaistui. Tämän jälkeen tilanne on tasoittunut, mutta lukuja ole saatu laskemaan.
”Onhan tämä huolestuttavaa, että ongelma on tiedossa ja siitä on tehty useita tutkimuksia, mutta silti köyhyyttä ei saada laskuun. Toki köyhyys on siinä mielessä hankala ongelma, että siihen ei ole olemassa vain yhtä yksiselitteistä ratkaisua”, Sarkia miettii.
”Kyllähän Suomessa yhteiskunnan pitäisi tukea perhettä riittävällä tavalla, jotta etenkin lapsen perustarpeet saataisiin katettua. Syystä tai toisesta tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Onneksi meillä on kuitenkin myös aika vahva ja elinvoimainen kolmas sektori, joten apua voi saada erilaisilta järjestöiltä.”
Mikäli taloudellinen tilanne omassa perheessäsi on vaikea, voit hakea apua ja tukea hakea mm. seuraavilta kolmannen sektorin tahoilta:
-
- Pelastakaa Lapset ry: harrastus- ja oppimateriaalitukea, ruoka-apua sekä tukihenkilö- ja sporttikummitoimintaa ja loma- ja kummikotitoimintaa
- Hope ry: vaate- ja tavaralahjoituksia sekä tukea harrastuksiin ja vapaa-ajan elämyksiin
- Diakoniatyö: ruoka-apua sekä maksusitoumuksia ja lahjakortteja ruokaostoksiin
- Apuna ry: ruoka-, vaate- ja harrastusapua sekä taloudellista tukea erääntyneiden kotitalousmenojen maksamiseen.
- Punainen Risti: ruoka-apua ja tukea yksinäisyyteen, kuten ystävyystoimintaa
Lähteet:
Lapsiperheköyhyystyön erityisasiantuntija Aino Sarkia
Tilastokeskus
Pelastakaa Lapset ry
Lue myös:
Joulukeräys lapsille – näin voit auttaa joulun alla
Vauva-ajan köyhyys voi haavoittaa kauaskantoisesti
