Viimeksi päivitetty 4.3.2025
Sylissä pitäminen ja lohduttaminen ovat usein luontevia tapoja reagoida lapsen hätään, ja niillä on myös tutkitusti vaikutusta lapsen kipukokemukseen. Rauhoittavaa kosketusta ja sanallista lohduttelua voi käyttää kaiken ikäisille lapsille lievään kipuun tai muun kivunhoidon tukena. Läsnäolo, silittäminen, puhaltaminen tai lempeä puhe tuovat turvaa, jolloin kipukokemus lieventyy.
Kylmä- tai lämpöhauteista on apua monenlaiseen kipuun. Markkinoilta löytyy tähän tarkoitukseen sopivia geeli-, riisi- tai kaurapusseja, mutta myös kylmällä tai kuumalla vedellä kasteltu pyyhe ajaa asian. Yleisesti ottaen kylmähoito auttaa akuuttiin vammaan tai turvotukseen, kun taas kuumahoito rentouttaa ja helpottaa esimerkiksi kasvukipuja.
Hieronnan tai kevyen painamisen vaikutusta kipuun voi kokeilla varovaisesti aloittaen ja lapsen reaktioita kuulostellen. Myös oikea asento voi auttaa. Tyynyjen tai peittojen avulla lapsen tai kipeän raajan saa tuettua mukavaan asentoon.
Tässä välissä on syytä muistuttaa, että liikuntavammojen ensihoitoon käytetään kolmen k:n menetelmää – kylmä, koho, kompressio. Eli esimerkiksi nyrjähtäneelle nilkalle asetetaan viileä kääre, jalka tuetaan kohoasentoon ja sidotaan liikkumattomaksi. Tarvittaessa vammaa tulee lähteä näyttämään terveydenhuoltoon.
Huomio pois kivusta
Huomion vieminen muualle on yksi lääkkeettömän kivunhoidon menetelmistä ja joissain tilanteissa leikki ja hassuttelu ovat tähän erinomaisia keinoja. Sairaalassa lapsen kipua, jännitystä tai ahdistusta voivat lievittää vanhempien ja hoitohenkilökunnan lisäksi sairaalaklovnit. Ei tarvitse kuitenkaan olla klovnerian ammattilainen voidakseen tunnustella, helpottaisiko pieni leikkimielisyys lapsen kurjaa oloa.
Lapsen huomion voi saada pois kivusta myös erilaisten mielikuva-, rentoutus- ja hengitysharjoituksien avulla. Lapsen ikä ja kehitystaso vaikuttavat siihen, minkälaiseen harjoitukseen hän pystyy lähtemään mukaan. Hengitysharjoitus voi tarkoittaa esimerkiksi silmien laittamista kiinni ja rauhallista sisään- ja uloshengittelyä aikuisen ohjaamana. Mielikuvaharjoituksessa lasta voi pyytää laittamaan silmänsä kiinni ja kuvittelemaan itsensä johonkin hänelle mieluisaan paikkaan tai vaikkapa metsään, ja kertomaan mitä hän siellä näkee. Myös aikuinen voi kuvailla mielikuvaympäristössä nähtäviä asioita, tuoksuja tai ääniä. Mielikuvaharjoituksia voi käyttää rentoutumiseen ja rauhoittumiseen muissakin tilanteissa.
Lapselle mieluisan musiikin soittaminen tai yhdessä laulaminen voi helpottaa kipukokemusta, sillä musiikki vaikuttaa hermostoon ja voi vähentää stressihormonin tuotantoa. Musiikkia voi hyödyntää kaiken ikäisten lasten kivunlieventämiseen.
Kipu selätetään yhdessä
Erilaisia menetelmiä kannattaa kokeilla rohkeasti ja niiden teho saattaa yllättää. Mitään taikatemppuja ne eivät kuitenkaan ole. Menetelmien toimivuus on kiinni tilanteesta, kivun voimakkuudesta sekä tietysti lapsesta ja hänen mieltymyksistään. Kannattaa miettiä, mitkä asiat lapselle normaalistikin tuottavat mielihyvää ja kokeilla näitä kipukokemuksen lievittämiseen.
Vaikka kipu helpottuisi ”vain” lääkkeettömin menetelmin, se ei tee kipukokemuksesta yhtään vähemmän totta. Lapsen kipuun tulisi aina suhtautua vakavasti, mutta on hyvä tiedostaa, että kipuun voi sekoittua myös muita tunteita. Lapsi ei ymmärrä kivun syitä samalla tavalla kuin aikuinen ja ymmärryksen puutteesta johtuva pelko tai ahdistus voivat lisätä kipukokemusta. Aikuisen tulisikin pysyä tilanteessa rauhallisena, jotta aikuisen huoli tai voimakas reagointi eivät lisää lapsen hätää. Lapsi tarvitsee kivun hetkellä tukea, turvaa ja runsaasti hellyyttä.
Lue myös:
