Viimeksi päivitetty 27.1.2025
Lapsen adoptointi on yksi tapa saada lapsihaaveet toteutettua. Usein adoptio tulee ajankohtaiseksi silloin, jos biologista lasta ei syystä tai toisesta ole mahdollista saada. Joillekin adoptio taas voi olla ensisijainen toive, vaikka biologisen lapsen saaminen voisi onnistuakin.
Suomessa kotimaiset adoptiot ovat yleisempiä kuin kansainväliset, sillä kaikista adoptiolapsista jopa 65 % on syntynyt Suomessa. Kansainväliset adoptiot ovatkin olleet laskussa jo jonkin aikaa, ja 1.1.2025 lähtien niitä on hoitanut Suomessa vain Interpedia. Aiemmin kansainvälisiä adoptioita on järjestänyt myös Pelastakaa Lapset ry, mutta vuoden alusta lähtien järjestö keskittyy jatkossa ainoastaan kotimaisiin adoptioihin.
Lapsen adoptointi ja sen kriteerit
Suomessa lapsen voi adoptoida yksin tai yhdessä, eikä vanhempien sukupuolilla enää nykyään ole merkitystä. Mikäli lapsen haluaa adoptoida yhdessä puolison kanssa, on pariskunnan kuitenkin oltava naimisissa.
Adoptiovanhemman ikään liittyy seuraavia kriteereitä:
- Adoptiovanhempi on vähintään 25-vuotias, mutta korkeintaan 50-vuotias
- Adoptoitavan lapsen ja vanhemman ikäero on vähintään 18 vuotta, mutta korkeintaan 45-vuotta
Kyseisten kriteereiden ei kuitenkaan tarvitse täyttyä silloin, kun adoptoitavana on toisen aviopuolison lapsi. Näillä ei ole merkitystä myöskään silloin, jos adoptiovanhempi on aikaisemmin antanut oman lapsensa adoptoitavaksi. Kriteereistä voidaan poiketa myös silloin, jos kyseessä on vakiintunut, lapsen ja vanhemman väliseksi suhteeksi verrattavissa oleva tilanne. Myös muut lapsen edun kannalta olevat syyt voivat mahdollistaa kriteereistä joustamisen.
Adoptioprosessin kulku
-
Adoptioneuvonta
Adoptio alkaa aina lakisääteisellä ja maksuttomalla adoptioneuvonnalla, jonka aikana keskustellaan mm. hakijan motivaatiotekijöistä, taloudellisesta tilanteesta, perhesuhteista, terveydestä ja asumiskuvioista. Neuvonnan tarkoituksena on valvoa lapsen etua sekä auttaa ja tukea kaikkia adoption osapuolia: lasta, biologisia vanhempia ja adoptionhakijoita.
On hyvä muistaa, että adoptioneuvonta ei vielä velvoita mihinkään. Lapsen adoptointi on iso elämänmuutos, ja neuvontaprosessin aikana asioita pääsee pohtimaan rauhassa sosiaalityöntekijän kanssa. Neuvontaprosessin aikana tavataankin useita kertoja.
Adoptioneuvontaa voi saada joko Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoista tai oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta. Neuvontaa saavat myös raskaana olevat naiset, jotka suunnittelevat lapsensa luovuttamista adoptoitavaksi.
-
Adoptioselvitys
Neuvontaprosessin jälkeen sosiaalityöntekijä kirjoittaa hakijasta selvityksen, jossa avataan hakijan elämäntilannetta, motiiveja ja kykyä adoptiovanhemmuuteen. Selvitys toimitetaan adoptiolautakunnalle, kotimaan adoptioissa sijoittavalle taholle ja kansainvälisissä adoptioissa lapsen maan viranomaisille ja kontaktille.
Joskus selvityksiin kaivataan jälkikäteen vielä lisätietoja, mikä voi viivästyttää adoptioprosessia. Siksi selvityksen tekoon kannattaakin paneutua kunnolla jo alusta alkaen.
-
Adoptiolupa
Selvityksen jälkeen adoptiolautakunnalta anotaan adoptiolupaa. Kun lupa on saatu, kotimaan adoptioissa jäädään odottamaan lasta, kansainvälisissä adoptioissa tarvittavat asiakirjat käännätetään virallisella kääntäjällä ja lähetetään vielä kyseiseen maahan. Asiakirjat voivat olla esimerkiksi työ- tai palkkatodistuksia, rikosrekisteriotteita tai lääkärinlausuntoja.
Kauanko adoptioprosessi kestää?
Suomessa lapsen adoptioprosessi voi kestää kaiken kaikkiaan 3–5 vuotta, joskus kauemminkin. Kansainväliset adoptiot saattavat olla hieman nopeampia, noin 2–5 vuotta.
Jo pelkästään odotusaika adoptioneuvontaan voi olla joitain kuukausia, mutta joillain paikkakunnilla voi joutua jonottamaan jopa yli vuoden. Itse adoptioneuvonta kestää 1–1,5 vuotta, jonka jälkeen hakija tai hakijat jäävät odottamaan lasta.
Milloin adoptointi ei onnistu?
Adoption lähtökohtana on aina lapsen etu – siksi adoptioneuvontakin on niin perinpohjainen prosessi. Lapsen adoptointi edellyttää vanhemmiksi haluavilta vahvoja motivaatiotekijöitä, mutta ennen kaikkea vakaata elämäntilannetta.
Joskus terveydelliset syyt voivat olla este adoptoimiselle – hakijalla ei saa olla esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia. Myös vakava, etenevä sairaus voi aiheuttaa adoptioluvan eväämisen. Lisäksi 12 vuotta täyttäneen lapsen adoptointi edellyttää aina lapsen suostumusta.
Lähteet:
Adoptioperheet
Pelastakaa Lapset ry
Interpedia
Tilastokeskus
Minilex
Lue myös:
Lapsettomien lauantai muistuttaa, että lapsia ei noin vain tehdä
