Viimeksi päivitetty 11.7.2018
Nainen haluaa lapsen. Mies haluaa lapsen. He eivät halua parisuhdetta keskenään. Mutta jos yhteinen sävel lapsen hoitoon ja kasvatukseen siitä huolimatta löytyy, ratkaisu kummankin lapsenkaipuuseen voi olla kumppanuusvanhemmuudessa. Tällöin lapsi hankitaan yhteistuumin, mutta ilman romanttista suhdetta vanhempien välillä.
”Kumppanuusvanhemmuus vaatii tulevan lapsen vanhemmilta hyvää yhteispeliä ja tarkkaa miettimistä siitä, miten lapsen kasvatus toteutetaan yhdessä. Samalla se on myös upea mahdollisuus antaa lapselle elämä, jossa hänellä on läsnä ainakin kaksi huolehtivaa ja lasta rakastavaa aikuista. Se ei ole lainkaan hassumpi tilanne”, huomauttaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.
Apilaperheet kumppanuusvanhemmuuden edelläkävijöinä
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen keskuudessa kumppanuusvanhemmuudella on pitkät perinteet, joten kokemusta siihen liittyvistä kysymyksistä on Sateenkaariperheet ry:lle ehtinyt kertyä koko yhdistyksen parikymmenvuotisen taipaleen ajalta. Varsinkin homomiehille kumppanuusvanhemmuus on yhä yksi harvoista tarjolla olevista vaihtoehdoista isäksi tulemiselle: syntyy niin kutsuttuja apilaperheitä, joissa vanhempia on kolme tai neljä.
Jämsän mukaan kumppanuusvanhemmuus ilmiönä on kuitenkin muuttumassa yhä valtavirtaisemmaksi, kun monet naiset eivät löydä itselleen sopivaa elämänkumppania, mutta haluavat silti lapsen. Hedelmöityshoidot ovat tällöin yksi vaihtoehto, mutta silloin nainen kantaa lapseen liittyvän vastuun yksin – kumppanuusvanhemmuudessa houkuttelee juuri se, että sen myötä perheessä on enemmän kuin yksi aikuinen osapuoli jakamassa sekä taloudellista että henkistä kuormitusta.
”Usein kuulee verrattavan kumppanuusvanhemmuusperheissä kasvavia lapsia eroperheiden lapsiin. Haluan tehdä selvän eron tähän tilanteeseen: vaikka kumppanuusvanhemmuusperheissä lapsilla on kaksi kotia, lähtöasetelma on aivan erilainen. Ei ole painolastina eron mahdollisesti aiheuttamaa riitaa aikuisten välillä, eikä lapselle tilannetta, jossa joskus olisi asuttu saman katon alla”, Jämsä sanoo.
Sopivan löydyttyä: aiesopimus
Jotkut kumppanuusvanhemmiksi päätyvistä ovat ystäviä jo pitkältä ajalta, toiset puolestaan löytävät yhteyden esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstalla. Olipa takana pitkä tai lyhyempi tunteminen, ennen lapsen hankkimista kannattaa istua yhdessä miettimään tulevista pelisäännöistä.
”Aiesopimuksen kirjoittaminen jo ennen raskauden yrittämistä on vahvasti suositeltavaa. Sopimukseen kirjataan ylös käytännön järjestelyjä lapsen tulevasta elämästä: missä hän asuu milloinkin, miten tapaamisoikeudet jaetaan, miten hoitokuviot järjestetään, miten lapsesta koituvat rahalliset kustannukset jaetaan… Kannattaa olla hyvin perusteellinen ja miettiä ainakin muutama vuosi etukäteen lapsen kasvamista: pienellä vauvalla on omat tarpeensa esimerkiksi imetyksen suhteen, mutta parin vuoden päästä hän on jo vauhdikkaasti pinkova pikkulapsi ja muutaman vuoden kuluttua koululainen”, Jämsä huomauttaa.
Myös juridinen puoli kannattaa sopia etukäteen: haetaanko lapselle yhteishuoltajuutta vai onko toinen vanhemmista juridisesti yksinhuoltaja ja toinen etävanhempi. Vanhemmuus ja huoltajuus ovat myös lainsäädännöllisesti erillisiä asioita, ja tuovat mukanaan erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia – esimerkiksi lapsen tapaamisoikeus on juridisen vanhemmuuden merkittävin seuraus.
Yllätyksiä tunteiden vuoristoradalla
Lapseen liittyvät tunteet, odotukset ja toiveet ovat usein voimakkaita ja vaikeasti ennakoitavissa ihmiselle, jolla ei aiemmin lasta ole ollut. Jämsä varoittaa siitä, että monille aluksi etäisän rooliin mielellään suostuneelle miehelle todellisuus voi tulla yllätyksenä.
”Moni mies huomaakin kaipaavansa lasta todella paljon, ja haluaa viettää lapsensa kanssa aikaa paljon enemmän kuin aiesopimuksessa on arvioitu. Tämä on tietysti sinällään hyvä ja onnellinen asia, mutta kun toiveet poikkeavat merkittävästi sovitusta, ollaan ristiriidan äärellä: onko toinen osapuoli valmis olemaan enemmän ilman lasta? Nämä asiat kannattaa tiedostaa, jotta niihin voi varautua.”
Kannattaa muistaa, että myös lapsi tunteineen ja erityispiirteineen on yksi tulevan perheen osapuoli: vaikka aivan pieni lapsi ei vielä osaa ilmaista selkeästi omia tunteitaan, kuten ikävää, jo parivuotias osaa hyvin pontevasti sanoittaa omat tunteensa ja ajatuksensa. Miten suhtaudutaan tilanteeseen, jossa lapsi ikävöi toista kotiaan tai on vastahankainen lähtemään pois toisaalta? Lapsen luonteenpiirteet ja temperamentti ovat aiesopimuksen suunnitteluvaiheessa vielä yksi iso kysymysmerkki, joten yllätyksiä on taatusti luvassa.
Miten meillä riidellään – ja sovitaan?
Aiesopimukseen kannattaa kirjata myös se, miten vanhempien kesken syntyvät ristiriidat sovitaan. Parisuhteessa eläville ihmisille on useimmiten ehtinyt muodostua tietynlainen ”riitelyn malli” konfliktitilanteiden ratkaisemiseen, mutta ystävinä tai jopa melko tuntemattomina lapsentekoon ryhtyville tilanne voi tulla yllätyksenä. Lapseen ja vanhemmuuteen liittyvät suuret tunteet ovat usein erilaisia kuin ne tilanteet, joita esimerkiksi ystävyyssuhteen puitteissa joudutaan ratkomaan.
”On hyvä ajatus kirjata vaikkapa se, mikäli on asioita, joista vain toinen vanhempi saa päättää. Esimerkiksi imetyksestä vieroittaminen saattaa olla asia, jonka äiti haluaa tehdä itse, silloin kun hän sen kokee oikeaksi. Saattaa olla muitakin seikkoja, joissa toisen vanhemman sana painaa enemmän: minkä ikäisenä lapsi viedään hoitoon? Minne hänet viedään hoitoon? Mitä ruokia tai herkkuja hän saa syödä, ja kuinka usein? Mitä jos jommankumman vanhemman pitää muuttaa – kuinka kauas muuttaminen on ok?”
Jämsä sanoo, että aina vanhemmuutta ei tarvitse jakaa täsmälleen tasan. Joskus voi olla parempi, että vanhemmat rajaavat keskenään selkeitä vastuualueita, joissa toisella vanhemmista on isompi päätäntäoikeus ja järjestelyvastuu. Erilaiset vanhemmuusroolit ovat useimmiten kaikille osapuolille luonteva vaihtoehto, ja tällöin myös lapsi oppii luottamaan vanhempien auktoriteettiin.
Apua ja tukea matkalla kumppanuusvanhemmaksi
Mikäli kumppanuusvanhemmuus perhemallina alkaa tuntua siltä oikealta vaihtoehdolta, Sateenkaariperheet ry on kerännyt aiheeseen liittyen runsaasti verkkomateriaalia. Yhdistys tarjoaa myös neuvontaa sekä järjestää erityisiä perhevalmennuksia.
Sateenkaariperheet ry:n materiaali: Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää
