Viimeksi päivitetty 8.4.2025
Kaikki meistä tarvitsevat elämässään taitoa käsitellä rahaa ja varallisuuttaan, joten rahan arvon opettaminen pienestä lähtien on lapsen etu. Rahasta on kuitenkin hyvä muistaa puhua aina lapsen ikätaso huomioiden: pienimpien lasten kanssa raha voi olla mukana kauppaleikkien muodossa, alakouluikäisten kanssa kuvioissa voi olla jo esimerkiksi viikkoraha. Teinien kanssa opetellaan jo oman pankkitilin ja pankkikortin käyttöä. Aikuisten rahahuolilla lasta ei kuitenkaan koskaan tulisi kuormittaa.
Näin opetat rahan arvoa lapselle
Kuka maksaa ja mitä?
Aikuisen vastuulla on huolehtia lapsen perustarpeista, kuten ruuasta ja vaatteista. Omilla rahoillaan lapsi opettelee rahankäyttöä, ja ostoksiin saattavat kuulua esimerkiksi herkut ja lelut. Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, että mikäli lapsi on kuluttanut viikkorahansa herkkuihin ennätysvauhtia, vanhemmat eivät sen jälkeen kustanna niitä lapsen puolesta. Tämä auttaa lasta säätelemään rahan käyttöä, jotta rahat riittäisivät mahdollisimman pitkälle.
Kotityöraha opettaa, että rahaa saadakseen on tehtävä töitä
Kun lapselle maksaa pientä palkkiota esimerkiksi tietyistä kotitöistä, hän oppii, ettei raha niin sanotusti kasva puussa. Kotityöt on hyvä suunnitella lapsen ikätason mukaisesti – eskarilainen voi auttaa pöydän kattamisessa, kun taas 15-vuotiaalle sopivat esimerkiksi siivous tai vaikkapa ruohonleikkuu.
Opeta vastuullista kuluttamista
Lapselle voi jo varhain opettaa, että kaikkea ei tarvitse hankkia uutena. Käytetyt vaatteet, lelut ja tavarat ovat usein aivan yhtä hyviä kuin uudet – ja niiden valitseminen on paitsi edullisempaa, myös ympäristöystävällistä. Pienemmän lapsen kanssa asiaa voi lähestyä leikin tai yhteisen kirpputorikierroksen kautta, kouluikäiselle voi jo kertoa, miten tavaroiden valmistus kuluttaa maapallon resursseja. Näin lapselle alkaa vähitellen hahmottua, ettei rahaa kannata käyttää turhaan kuluttamiseen – ja samalla hän oppii arvostamaan myös ympäristöä.
Opeta säästämään
Jos lapsi toivoo esimerkiksi kalliimpaa lelua tai vaatetta, ohjaa lasta säästämään. Pohtikaa yhdessä esimerkiksi sitä, kuinka monta kertaa lapsen täytyy tehdä tietty kotityö, ennen kuin hänellä on tarvittava summa kasassa. Konkreettisena apukeinona voi olla vaikkapa jääkaapin oveen kiinnitetty lista, josta tehdyt kotityöt viivataan yli – kun kaikki on yliviivattu, tarvittava summa on kasassa.
Anna lapsen tehdä myös virheitä
Virheistä opitaan, ja ne auttavat lasta kasvamaan rahan käyttäjänä. Mikäli vaikkapa säästäminen ei onnistunut, keskustelkaa yhdessä siitä, mistä se johtui ja miten lapsi voisi seuraavalla kerralla onnistua tavoitteessaan.
Sopikaa rahankäytön pelisäännöt
Mikäli säästäminen ei millään meinaa onnistua, kannattaa sopia etukäteen rahankäytön pelisäännöistä. Yksi hyvä sääntö on esimerkiksi se, että kotitöistä saatavasta summasta laitetaan aina kolmasosa säästöön. Näin lapsi oppii, että säästössä oleva summa kasvaa pikkuhiljaa suuremmaksi ja suuremmaksi.
Kannusta kesätöihin
Kesätyöpaikat ovat oiva oppimisympäristö paitsi rahan arvon oppimiseen, myös työelämässä käyttäytymiseen. Mikäli kesätyöpaikkaa ei löydy tai lapsi on vielä liian nuori, mieti, voisitko itse maksaa lapselle pientä palkkiota esimerkiksi marjanpoiminnasta tai siivouksesta. Entä tarvitsisivatko naapurit apua vaikkapa nurmikonleikkuussa tai ikkunoiden pesusta?
Opeta, että raha ei määritä ihmisen arvoa
Olipa perheen taloustilanne mikä tahansa, lapselle on erittäin tärkeää opettaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia varallisuudesta riippumatta. Perheitä on erilaisia, ja jokaisessa perheessä on omat hyvät ja huonot puolensa. Elämässä on myös paljon rahaa arvokkaampia asioita, kuten terveys, läheiset ihmissuhteet ja turvallisuuden tunne.
Älä kuormita lasta taloudellisilla huolilla
Lapsen ei koskaan kuuluisi joutua murehtimaan perheen talousasioista. Mikäli lapsi sattuu kuulemaan aikuisten välisiä keskusteluita vaikeasta rahatilanteesta, on hyvä muistuttaa, ettei hänen tarvitse ratkoa aikuisten vastuulla olevia rahahuolia. Lapsi saattaa alkaa pelkäämään jopa ruuan loppumista tai kodittomaksi joutumista, joten lasta on hyvä rahoitella tästäkin. Toisaalta lapselle ei myöskään kannata valehdella taloustilanteesta, jos lapsi toivoo esimerkiksi uusia vaatteita tai harrastuksia. Tällöin on hyvä muistuttaa kaikista niistä asioista, jotka teidän perheessänne ovat hyvin. Se, että lapsuudessa on ollut tiukkaa rahasta, ei myöskään tarkoita sitä, etteikö lapsi voisi aikuisena menestyä taloudellisesti elämässään.