Saako pojalle pukea vaaleanpunaista? Mitä jos tytöllä onkin lyhyt tukka? Etusivulla aiemmin ilmestynyt artikkeli Tyttö voi olla poikamainen, mutta poika ei saa olla tyttömäinen innosti myös foorumilaiset pohtimaan sukupuolistereotypioita. Nyt Vau.fi:n foorumilaiset kertovat, kuinka he itse ottavat sukupuolistereotypiat huomioon kasvatuksessa.
Viimeksi päivitetty 29.7.2014
Kun tyttöjen pitää olla tyttöjä ja poikien poikia
ReginaVeritas kasvoi perheessä, jossa naisilla ja miehillä oli perinteiset sukupuoliroolit. Tyttöjen tuli näyttää tytöiltä ja poikien pojilta. Myös kotityöt oli jaettu tiukasti roolien mukaan.
”Ainoa kotityö, joka isäni mielestä oli hänelle sopivaa, oli ruuanlaitto. Hänen isänsä ei tehnyt sitäkään. Isäni ei vieläkään lähes kuusikymppisenä siivoa, pese pyykkiä tai käy kaupassa.”
ReginaVeritas ei saanut lapsena leikata lyhyttä tukkaa, harrastukseksi hänelle valittiin tanssia ja hänen huoneessaan oli vaaleanpunaiset kalusteet, vaikka hän olisi halunnut sinisiä. Isä ei pitänyt siitäkään, että hän toisinaan ainoana tyttönä leikki poikien kanssa päiväkodissa.
”Veljeni kuitenkin sai kärsiä miesroolin vaatimuksista paljon enemmän: kun hän taaperona halusi auttaa äitiäni astianpesussa, isäni kielsi häntä tiukasti. Veljeni myös oli melko paljon äidissä kiinni ja sai kuulla jatkuvasti olevansa mammanpoika, tyttö, nynny, homo. Pehmoleluja veljelläni ei olisi saanut isäni mielestä olla ollenkaan, ja unilelut oli ehdottomasti kielletty liian ’neitimäisinä’. Näin siis jo tarhaikäiselle lapselle. Miehet eivät halaa, pussaa, tanssi tai varsinkaan itke”, ReginaVeritas kertaa.
ReginaVeritaksella on itsellään nyt pieni esikoistyttö. Ja hänelle oli alusta asti selvää, että hänen kodissaan vallitsee täysin toisenlainen ilmapiiri.
”Haluan ehdottomasti antaa tyttäremme ja mahdollisten tulevien lasten kasvavan vapaasti sukupuolesta riippumatta ja olla joko tyttömäisiä tai poikamaisia tai jotain siitä väliltä. Inhoan värien, leikkien ja lelujen jaottelua kahteen kategoriaan, tytöille ja pojille. En ymmärrä varsinkaan sitä, miksi värit on niin tiukasti jaoteltu tytöille ja pojille!”
Lue myös: Kotona isän kanssa
Jako tyttöjen ja poikien vaatteisiin raivostuttaa
Varsinkin juuri pukeutuminen nostaa tunteita pintaan – onhan se sukupuolta näkyvimmin merkitsevä asia. Pienten lasten vaatteiden jakaminen tiukasti poikien ja tyttöjen vaatteisiin jakaa myös mielipiteitä: toiset eivät mistään hinnasta pukisi poikaa röyhelöihin, toiset taas inhoavat vaatteiden sukupuolijakoa.
Nimimerkki Aamu ihmettelee, miksi jo pienet lapset pitää lokeroida niin tiukasti sukupuolirooleihin.
”Ihan kun tekis syntiä jos ostaa tytölle jotain poikaosastolta”, hän toteaa.
”Miksi poika pitää merkitä sinisellä? Siksi, että tietäisimme kyseessä olevan poika. Miksi meidän pitää tietää, että kyseinen pieni lapsi on poika? Jotta osaamme kohdella häntä kuin poikaa. Miksi häntä pitää kohdella kuin poikaa? Siksi että… Niin, miksi?” kyfi kysyy osuvasti.
”Meillä tyttöjen kohdalla ollaan neutraaleja! Vaatteissa löytyy kaikkia värejä ja on housuja ja mekkoja. Meillä myös esikko on todella innoissaan autoista ja kaikesta mitä isin kanssa värkkää pihalla enkä todellakaan aio puuttua toisen mielenkiinnon kohteisiin vain siksi että joku luokittelee ne ’poikien jutuiksi’. Meillä tytöt saa olla juurikin sitä mitä mieli halajaa, eikä tyttöjen todellakaan aina tarvitse esimerkiksi hoitaa sitä vauvanukkea vaan voivat vaikka sitten rassata niitä autoja”, Elisha86 kertoo.
”Mä kyllä tulen pukemaan sukupuolen mukaan niin kauan, kunnes lapsi itse alkaa ilmaisemaan omia mielipiteitä ja toiveita pukeutumisesta”, Ocean sen sijaan suunnittelee.
Ocean olisi halunnut lapsena itse käyttää vaaleanpunaisia mekkoja, mutta ei koskaan saanut.
”Sain käyttää tummansinisiä ja jotain rumia ruudullisia mekkoja. Hävetti pitää niitä. Olisin halunnut pukeutua vaaleanpunaiseen ja käyttää prinsessamekkoja, mutta en koskaan saanut. Jos saan tytön, kuten luulen, niin kyllä sen puen tyttömäisesti ja hukutan aika pitkälti pinkkiin”, hän toteaa.
Lue myös: Leikkipuisto – pikkulasten trendihelvetti
Tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavoin
Kaikki ovat kuulleet sanonnan ”Pojat ovat poikia”. Siihen kiteytyy hyvin kaikki se, mitä pojat saavat tehdä, mutta mitä tytöt eivät saa, tai mitä tyttöjen ei ainakaan odoteta tekevän.
”Teininä minulla ja veljelläni oli eri kotiin tuloajat, koska olen tyttö. Tätä joskus jopa veljen kaverille kirosin, ja hän tuumasi, että niin heilläkin siskollaan on aikaisemmat kotiin tuloajat ja niin se vain menee, että tytöille voi sattua kaikennäköistä ja heitä suojellaan enemmän”, åke kertoo.
”Haluaisin kohdella lasta omana yksilönään. Että jos tyttö haluaa rassata mopoja (oi että äiti tykkäis) tai poika leikkiä prinsessaa, niin saa ihan vapaasti. Molemmilta odotan osallistumista kaikkiin kotitöihin”, elmiina kirjoittaa.
”Toisaalta huomaan itse kutsuvani tyttöäni kauniiksi, siroksi, keijukaismaiseksi jne., enkä takuulla käyttäisi kyseisiä termejä, jos kyseessä olisi poikalapsi vaikka olisi tismalleen samannäköinen ja -kokoinen, eri värkit vaan alakerrassa”, hän pohtii.
Vaikka poikien käytöstä kohtaan ollaan monesti sallivampia, ovat poikien pukeutumissäännöt kuitenkin tiukempia.
”Mielenkiintoista, että poikamaisten vaatteiden, kuten autojen, pukeminen tytölle on nykyään jo aika neutraalia, mutta tyttömäisten vaatteiden pukeminen pojalle ei niinkään”, Panda huomauttaa.
Lue myös: Mieti, miten puhut lapsestasi
Osallistu gallupiin!
Foorumilla pidetyn gallupin mukaan 7% oli sitä mieltä, että pojista pitää kasvattaa poikia, toiset 7% haluaa kasvattaa lapsensa mahdollisimman sukupuolineutraalisti ja 16,3% ei edes ajattele koko asiaa. Suurin osa, 60,8%, pyrkii kuitenkin olemaan vahvistamatta stereotypioita, mutta ei ota stressiä asiasta.
Mitä mieltä sinä olet? Käy vastaamassa gallupiin ja osallistu keskusteluun: Sukupuolistereotypiat kasvatuksessa
