Vuorovaikutus luo pohjan kasvatukselle. Muutaman viikon ikäinen lapsi on oppinut tuntemaan vanhempien tapoja ja sen, millaista on yhdessä heidän kanssaan. Kaikkein pienimpien lasten tapauksessa ei tosin puhuta kasvatuksesta. Ensimmäiset kuukaudet olisi käytettävä uuteen ihmiseen tutustumiseen sekä siihen, että hän tutustuisi sinuun ja muuhun perheeseen.
Viimeksi päivitetty 1.6.2011
Aterioiden ja vaipanvaihdon kaltaiset arkirutiinit antavat mahdollisuuksia yhdessäoloon ja yhteispeliin, joista lapsi saa ensimmäiset elämyksensä ja kokemuksensa.Tärkein tehtävä on antaa lapselle hyvää hoitoa ja välittää rakkautta ja iloa. Tällä tavoin asetat perustan kaikelle sille, mitä lapsi myöhemmin oppii täällä maailmassa selviytymisestä. Yhteisen puuhailunne välityksellä lapsi oppii suhtautumista sinuun ja kokee, millaista on yhdessä sinun ja muun perheen kanssa. Erilaiset askareet, leikki ja kotoinen yhdessäolo luovat lapselle ensi kokemukset tärkeistä arkitoimista.
Lue myös: Oppiminen ensi vuorovaikutuksen aikana
Lapselle tulee osoittaa, että häntä ymmärretään
Vastasyntynyt lapsi kommunikoi edistyksellisemmällä tavalla kuin käsitämmekään. Ensimmäisinä päivinä ja viikkoina tärkein merkki on itku, mutta lapsi ääntelee muutenkin, huitoo käsiään ja käyttää ilmeitä vangitakseen huomiosi. Kun olet yhdessä lapsen kanssa, on tärkeää olla tarkkaavainen ja vastaanottava lapsen osoittaessa aloitteellisuutta ja kiinnostusta. Lapsi pääsee avullasi kokemaan, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöönsä.
Lue myös: Lapsi oppii koko kehollaan
Kun ymmärrät, minkä viestin lapsi lähetti, sinun pitää yrittää osoittaa, että olet käsittänyt sen. Näin luodaan yhteisyyden tunnetta, iloa ja merkitystä, samalla kun innostetaan lasta tutkimaan maailmaa. Vähitellen lapsi oppii tunnistamaan ihmisiä ja ympäristöä, ja maailmasta tulee käsitettävämpi.
Ensi viikkoina lapsi on kiinnostunut valveilla ollessaan kontakteista. Ja välillä hän huutaa nälkäänsä tai janoaan. Sinun täytyy vaivautua kohdistamaan huomiosi lapseen kun hän itkee joko menemällä juttelemaan hänen kanssaan hetkeksi tai nostamalla hänet ylös.
Lue myös: Maailma kiinnostaa vauvaa
Joissain tilanteissa tämä on kuitenkin mahdotonta, ja lapsi voi hyvin maata ja itkeä itsekseenkin tovin. Mutta ota silti tavaksesi reagoida lapsen itkuun mahdollisimman pian. Sylilasta ei voi hemmotella pilalle. Sellaiset lapset, jotka on nostettu heti tyynnyteltäviksi, itkevät usein vanhempina vähemmän.
Yksi tärkeimmistä kasvatustehtävistämme on opettaa lapselle, että hän voi vaikuttaa maailmaan. Tiedämme toki, että joudumme monta kertaa tulevina vuosina rajoittamaan hänen toiveitaan päättää itse asioista. On kuitenkin tavattoman tärkeää, että lapsi alkaa kokea itsensä vaikuttajana maailmassaan eikä vain passiivisena sivustakatsojana, joka antaa asioiden olla. Jos haluat, että lapsestasi kehittyy itsenäinen ihminen, joka uskaltaa tavoitella sitä mitä haluaa elämältä, on syytä aloittaa tästä hetkestä.
Lue myös: Itsetunnon portailla
”Kiltit” ja ”vaikeat” lapset
Lapsella on jo syntymästä alkaen oma luonteensa, ja ne vanhemmat, joilla on ennestään lapsia, voivat yllättyä siitä, että vastasyntynyt vaikuttaa aivan erilaiselta kuin isompi siskonsa tai veljensä. Lapsi osallistuu myös oman kasvuympäristönsä luomiseen vaikuttamalla vanhempiinsa. Toisia lapsia pidetään ”kiltteinä”. He ovat rauhallisia ja luottavaisia, ja silloin myös vanhemmista tulee usein iloisia ja tasapainoisia, niin että he antavat lapselle paljon huomiota ja kehokontakteja.
Lue myös: Ensimmäinen hymy hurmaa
”Vaikeat” lapset taas nukkuvat huonosti, huutavat paljon ja ovat levottomia. Tämä voi tehdä vanhemmista ärsyyntyneitä ja voimattomia, mikä puolestaan saa aikaan sen, ettei lapsi saa niin paljon myönteistä huomiota kuin muuten saisi. Jos huomaat, että lapsesi luonne asettaa suuria vaatimuksia kärsivällisyydellesi, on erityisen tärkeää olla murtamassa huonoja kehityskulkuja ja luomassa tilalle hyviä. Voi olla paljastavaa, millaisena näet lapsen persoonallisuuden.
Väsyneet ja voipuneet vanhemmat voivat joskus kokea lapsen aggressiivisena ja ”vaikeana”, mutta muista, että lapsen käytös voi selittyä mm. puuttuvalla viestimistaidolla. Hän ei vielä osaa ilmaista toiveitaan ja tarpeitaan. Sitä paitsi useimmat ominaisuudet voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Sinun on tärkeää hyväksyä se, että lapsella voi olla erilainen temperamentti kuin sinulla, ja on myös tärkeää tulkita ominaisuuksia myönteisesti.
Katso ongelmien sijaan niitä mahdollisuuksia, joita ne antavat. Lapsesi on ansainnut myönteisen suhtautumisen, vaikka kokisit hänet vaativana. Jos tulkitset lapsen viestit myönteiseen tapaan, luot pohjaa yhdessäololle, joka aikaa myöten tekee teidän suhteenne helpommaksi ja onnellisemmaksi.
Sylilapsi tarvitsee touhua ja lepoa
Sylilapsi tarvitsee yhtä lailla kiihokkeita kuin rauhaa ja lepoa, mutta näiden suhde voi vaihdella paljon lapsen mukaan. Osa lapsista on halukkaita yhteispeliin ja askareisiin lähes aina valveilla ollessaan, kun taas toisilla on monien ärsykkeiden jälkeen suuri tarve ”palautumiseen” itsekseen. Muista kiinnittää huomiota siihen, että kunnioitat tätä tasapainoa lapsellasi, jolloin saatte parhaat lähtökohdat vuorovaikutukseen, oppimiseen ja lopulta myös kasvatukseen.
Kasvatuksen perustan muodostavat hyvät rutiinit
Vakituiset toimet suovat lapsellesi hyviä opettelutilanteita. Ne luovat turvallisuutta ja ennustettavuutta muuten niin tuntemattomassa maailmassa. Kun lapsella toistuu sama kokemus moneen kertaan, hän oppii ymmärtämään, mitä tapahtuisi.
Lue myös: Vauvalla on älliä
Jos lapsi on saanut loikoa huovan päällä lattialla ja jutella äidin tai isän kanssa tarpeeksi monta kertaa ruoan jälkeen, hän rupeaa odottamaan juuri sitä. Tietynlainen ääni eteisessä voi merkitä, että isoveli tulee koulusta. Eloisa musiikki voi merkitä, että isä kohta nostaa ja tanssii hänen kanssaan ympäri huonetta. Näin maailmasta tulee ennustettavampi, ja lapsi oppii vähitellen suunnittelemaan toimiaan niin että saa vastauksen toiveisiinsa. Lapsesta tulee yhä enemmän vaikuttaja.
Lue myös:
Kasvatus on opastamista
Puolivuotias kasvaa kiinni arkeen
Parivuotias tarvitsee rajoja ja kehuja
Uhmaikäinen kasvaa itsenäiseksi
Leikki-ikäinen oppii tekojensa seuraukset
Lähteet:
Gustafsson, Lars H. | Kunsten å lose et barn | Cappelen 2003
Coloroso, Barbara | Växa med ansvar: uppfostra trygga, ansvarskännande och kärleksfulla barn | Richter, 2005
Gustafsson, Lars H. | Kunsten å lose et barn | Cappelen, 2003
Hiranandani, Veera | Lapsen kehitys. 0-6-vuotiaan virstanpylväät | Vau’kirja, 2006
Hougaard, Bent | Curling-vanhemmat ja lapsityrannit: järkevän kasvattajan käsikirja, suom. Virpi Vainikainen | WSOY, 2005
Kemppinen, Pertti, ja Rouvinen-Kemppinen, Katriina | Lasten kasvatuksen aarrearkku | Kannustusvalmennus P & K, 2004
Launes, egil, ja svedsen, knut Halfdan | Foreldrehjelpen. Oppdragelse som virker | Cappelen, 2006
Rye, Henning | Foreldre-barn-samspill. 0-1 år. En veiledning til foreldre: Du og jeg | Vett & Viten, 1996
Rye, Henning | Foreldre-barn-samspill. 1-3 år. En veiledning til foreldre: Sammen ut i verden | Vett & Viten, 1996
Rye, Henning | Tidig hjelp til bedre samspill. Nye metoder og nye muligheter | Universitetsforlaget, 1993 ulvund, stein erik | Forstå barnet ditt 0-2 | Cappelen, 2004
Wahlgren, anna | Lapsikirja: lasten hoito ja kasvatus, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen | Tammi, 1996
