Tukiverkoston tärkeyttä korostetaan lapsiperheiden arjessa varsinkin lasten ollessa pieniä. Mutta entä jos tukiverkko on kaukana tai sitä ei yksinkertaisesti ole? Vau.fi:n foorumilla äidit kertovat nyt omista tukiverkoistaan ja siitä, miten tullaan toimeen, jos tukiverkkoa ei löydy. Äidit ovat huomanneet, että apua on vaikea kysyä, vaikka läheltä löytyisi runsaastikin avuliaita ihmisiä.
Viimeksi päivitetty 10.2.2015
”Jouduin hiljattain hankalaan tilanteeseen, jossa tajusin, ettei minun perheelläni ole tukiverkostoa ympärillä”, ReginaVeritas kertoo foorumilla.
Toisen raskauden kohdalla tukiverkosto on alkanut mietityttää ReginaVeritasta aiempaa enemmän. Perheen sukulaiset asuvat kaukana, eikä ystäviäkään asuinpaikkakunnalla liiemmin asu. ReginaVeritas arvelee, että ystävät kyllä auttaisivat hädän tullessa, mutta apukädet olisivat tarpeen normaalissa arjessakin.
”Alkaa jo pelottaa, mihin esikoinen pääsee kesällä synnytyksen ajaksi”, hän toteaa
Lue myös: Kuka mukaan synnytykseen?
Uskaltaako perhettä perustaa ilman tukiverkkoa?
Monen työ vie vieraalle paikkakunnalle, jossa tukiverkko on pieni. Perheen perustamista suunnittelevat muuttavat toisinaan synnyinseudulleen lähelle sukulaisia ja ystäviä.
Perheen perustaminen saakin monet pohtimaan sukulaisten ja lähipiirin merkitystä uudella tavalla. Tukiverkoston lujuus voi vaikuttaa myös suunnitelmiin perheen perustamisesta. Näin meinasi käydä nimimerkille Annemaria999, jonka mies oli huolissaan tukiverkoston puuttumisesta.
”Hän oli sitä mieltä, että meidän ei kannata edes haaveilla lapsenteosta, kun meillä ei ole hyvää tukiverkostoa”, Annemaria999 kertoo.
”Vanhempani asuvat 550 km päässä, anoppi 450 km päässä, kuten myös kaikki siskot, veljet ja kaverit. Eli päätimme ottaa riskin ja hankkia lapsen ilman hyvää tukiverkkoa.”
Annemaria tunnustaa, että tilanne jännittää. Hän pohtii, miten he tulevat selviämään kahdestaan lapsiperheen alkutaipaleesta.
”Toisaalta äitini on ollut niin innoissaan raskaudestani, että hän on jo vitsaillut muuttavansa meidän lähelle lapsen synnyttyä”, Annemaria999 kirjoittaa.
Lue myös: Näin palkkaat lastenhoitajan
Tukiverkko voi toimia kauempaakin
Myös Hillevin vanhemmat asuvat kaukana. Onneksi isovanhemmat ovat pystyneet kuitenkin muokkaamaan aikataulujaan niin, että he ovat voineet auttaa perhettä pitkästä välimatkasta huolimatta.
”Minun ja miehen vanhemmat asuvat 300 km päässä, mutta auttavat todellisessa tarpeessa. Äitini on ottanut pari kertaa virkavapaata esim. silloin kun mies oli kertausharjoituksessa ja pojalla alkoi päiväkoti”, nimimerkki Hillevikertoo.
”Myös anoppi otti töistä vapaata ja tuli useaksi päiväksi avuksi, kun olin ihan loppu pikkuvauva-aikana. Sit kun käydään siellä vieraana saadaan myös apua”, Hillevi kehuu.
Samassa kaupungissa asuu onneksi Hillevin serkku sekä muutama ystävää, joita voisin pyytää hoitoavuksi.
”Kummi ainakin suostuu hoitamaan aina kun kehtaan vaan pyytää. Näiden lisäksi oon sit hyödyntänyt vielä ihan kaupungin perhetyöntekijää”, Hillevi kertoo.
Lue myös: Äitiys voi nielaista liian kiltin naisen
Avun pyytäminen voi olla hankalaa, vaikka hyvä tukiverkosto ympäriltä löytyisi
”Meillä on tosi hyvät tukiverkostot, molempien vanhemmat on luotettavia ja asuvat lähellä”, Rimpsukka kertoo.
”Silti varsinkin yllättävät menot kuten hammaslääkäripäivystys ovat vaikeita. Avun pyytäminen yllättävissä tilanteissa on noloa, varsinkin kun poika on jo nyt aika paljon hoidossa mun koulun takia”, Rimpsukka kirjoittaa.
Jonsku88 iloitsee siitä, että tukiverkosto on lähellä ja apukäsiä löytyy runsaasti.
”Kun vaan muistaa ja kehtaa pyytää apua niin sitä varmasti saa”, hän toteaa.
”Tuossapa onkin hyvä pointti: Kunhan vaan muistaa ja kehtaa pyytää sitä apua! Sekin voi olla hankalaa”, ReginaVeritas pohtii.
Millainen tukiverkosto sinun perheelläsi on? Entä kehtaatko pyytää apua, kun se on tarpeen?
Lue kaikki vastaukset ja osallistu keskusteluun: Millainen tukiverkosto sinulla on?
