Viimeksi päivitetty 29.9.2020
Kun ero tulee kohdalle perheessä, jossa on lapsia, vaaditaan erityistä harkintaa. Vaikka parisuhde loppuisi, ei ole samantekevää miten se loppuu.
”Vanhempien pitäisi aina hakea apua erotilanteeseen. Tunteiden tuulettaminen ja konkreettisten neuvojen saaminen auttaa pitämään vauvan edun mielessä ja vähentää stressiä, muistuttaa asiantuntija Päivi Hietanen, Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työstä.
Aikuisten välirikko vaikuttaa pakostakin lapsien arkeen, mutta se ei saisi tarkoittaa sitä, että toinen vanhemmista ”katoaa” lasten elämästä.
”Vauvalla on oikeus luoda turvallinen suhde molempiin vanhempiin erosta huolimatta”, Hietanen muistuttaa.
Erokriisi ja vauvavuosi
Lähivanhemmaksi erossa jääneellä vanhemmalla pärjääminen vauvan ja mahdollisesti tämän vanhempien sisarusten kanssa on kuormittavaa. Erokriisin läpikäyminen samaan aikaan on henkisesti raskasta.
”Jos vanhempien yhteistyö ei toimi tai toinen vanhempi ei sitoudu vanhemmuuteen, on riskinä lähivanhemman uupuminen, vauvan tarpeiden ohittaminen sekä toisen vanhemman menetys”, Hietanen toteaa.
Liiton mukaan vanhempien on hyvä pohtia esimerkiksi sitä, millä tavoin vauva voi turvallisesti tavata ja viettää aikaa hänestä erossa asuvan vanhemman kanssa. Lapsen tapaamiseen liittyvät sopimukset on hyvä tehdä määräajoiksi ja seurata perheen tilannetta niin vauvan kuin vanhempienkin näkökulmasta.
Mikäli vanhempien ero on kovin riitaisa, saatetaan tarvita ulkopuolista sovittelijaa.
”Vaikka vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla, on yhteiskunnalla velvollisuus tukea vanhempia – myös ristiriitatilanteissa ja silloin, kun sovitaan lapsen asioista”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.
Jono lastenvalvojalle voi olla pitkä
Vanhempien erotessa apua pitäisi Ensi- ja turvakotien liiton mukaan löytyä heti ja helposti. Eteenkin vauvaperheissä isona riskinä on vauvan ja erilleen muuttavan vanhemman suhteen katkeaminen jo ennen kuin se on kunnolla ehtinyt muodostuakaan.
Esimerkiksi lastenvalvojan tapaaminen saattaa kuitenkin olla vaikeaa, sillä palvelu on osassa Suomea pahoin ruuhkautunut.
”Soittokierroksella suurten kaupunkien lastenvalvojille ilmeni, että joissakin kaupungeissa jonot olivat kuukausien mittaisia. Odotusaika on perheille kohtuuton”, lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Katja Mettinen kertoo.
Huoltosopimuksia ei aina noudateta
Ensi- ja turvakotien liiton kyselytutkimuksessa vanhemmat tuovat myös esiin erilaisia ongelmakohtia eron jälkeisessä vanhemmuudessa: huolto- ja tapaamissopimuksia voi jättää noudattamatta ilman seuraamuksia, eikä lapsen etu kuitenkaan toteudu. Toinen vanhempi saattaa myös kieltäytyä lastenvalvojan palveluista tai painostaa toista vanhempaa.
”Miettisin kyllä, että vanhemmat ja lapset veloitettaisiin tapaamaan lastenvalvojaa tilanteissa, kun yhteistyö ei toimi. Nythän avusta kieltäytyminen on mahdollista”, Hietanen sanoo.
