Viimeksi päivitetty 18.3.2024
Täsmätietoa omasta tilanteesta jo haaveiluvaiheessa
Hedelmällisyyskatsastus on hedelmöityshoitoklinikka Ovumian palvelu, jonka avulla perheen perustamista suunnittelevat voivat saada arvokasta tietoa tilanteestaan jo haaveiluvaiheessa
Se on hyvä keino selvittää oma tilanne missä vaiheessa tahansa, esimerkiksi silloin, kun päätös raskauden yrittämisestä on tehty – tai jopa aiemmin, jos oma hedelmällisyys mietityttää.
Katsastuksessa käydään läpi muun muassa nykyistä elämäntilannetta, tulevaisuuden lapsihaaveita, elämäntapoja sekä asiakkaiden terveyshistoriaa.
”Jos esimerkiksi käy ilmi, että nainen kärsii hedelmällisyyteen mahdollisesti vaikuttavasta sairaudesta tai kuukautiset ovat epäsäännölliset, silloin raskauden yrittämistä ei kannata lykätä hamaan tulevaisuuteen”, Ovumia-hedelmöityshoitoklinikalla työskentelevä naistentautien, synnytysten ja lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, LT Johanna Aaltonen kertoo.
Milloin varsinaisiin lapsettomuustutkimuksiin kannattaa hakeutua?
Yleinen suositus on, että lapsettomuuden syitä on hyvä lähteä selvittelemään siinä vaiheessa, kun aktiivista yritystä on takana vuosi.
Etenkin naisen iällä on kuitenkin suuri merkitys hoitoon hakeutumisen aikataulua suunniteltaessa. Puolta vuotta pidempään ei siis kannata odotella, jos nainen on yli 35-vuotias.
Lapsettomuustutkimuksiin hakeutumista ei kannata lykätä vuoden päähän siinäkään tapauksessa, jos taustalla on sairauksia, jotka voivat vaikuttaa raskauden mahdollisuuteen.
Myös naisen äidin tai siskon alle 40-45-vuotiaana alkaneet vaihdevuodet ovat syy hakeutua asiantuntijan juttusille hyvissä ajoin.
Ovumian Johanna Aaltosen mukaan aikataulu riippuu lopulta ennen kaikkea lasta yrittävistä itsestään.
”Yhteyttä kannattaa ottaa siinä vaiheessa, kun itselle herää huoli”, Aaltonen sanoo.
Lapsettomuuden hoidon reunaehdot on kirjattu hedelmöityshoitolakiin
Sekä julkista että yksityistä lapsettomuuden hoitoa sääntelee hedelmöityshoitolaki. Se asettaa reunaehdot, joiden sisällä kaikkien on toimittava. Lain mukaan hedelmöityshoitoja ei saa antaa seuraavista syistä:
- Toinen hoitoa toivovan parin osapuolista on naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa jonkun toisen kanssa.
- Hoitoon ei ole saatu kirjallista suostumusta hoidettavalta, suostumuksensa antanut on joko peruuttanut sen tai on kuollut.
- Raskaus aiheuttaisi huomattavan vaaran naisen tai lapsen terveydelle.
- On selvää, että lapselle ei voida turvata tasapainoista kehitystä.
- Epäillään, että lapsi aiotaan antaa adoptiolapseksi.
Julkisessa terveydenhuollossa lapsettomuushoitoja ei pääsääntöisesti aloiteta, jos nainen on yli 40-vuotias tai jos hän on merkittävästi yli- tai alipainoinen.
”Huomattava ylipaino vaikuttaa usein hoitotulokseen selvästi. Jo 5–10 prosentin painonpudotuksella on suuri merkitys niin hoitotulokseen kuin hyvinvointiin raskausaikana”, Aaltonen sanoo.
”Olisinpa tiennyt” – ehkäisyvalistuksesta hedelmällisyysneuvontaan?
Yksityisillä klinikoilla, kuten Ovumiassa, asiakkaiksi voivat tulla myös yli 40-vuotiaat. Aaltonen kuitenkin muistuttaa, että itse hoidoissa vastassa ovat samat lääketieteelliset haasteet riippumatta siitä, tarjoaako niitä julkinen vai yksityinen toimija.
Nainen on hedelmällisimmillään 20–25-vuotiaana, jolloin raskaaksi tulon mahdollisuus kiertoa kohden on 20–30 prosenttia. Suurin yksittäinen raskauden mahdollisuuteen vaikuttava tekijä on naisen ikä.
”Yli 40-vuotiaan tilanne on oikeasti paljon haastavampi kuin 20–30-vuotiaan”, Aaltonen painottaa.
Esikoisensa synnyttävien naisten keski-ikä on länsimaissa korkea, eikä Suomi ole tästä poikkeus. Tilastokeskuksen Äidit tilastoissa 2020 -tutkimuksen mukaan Suomessa ensimmäisen lapsensa synnyttäneiden keski-ikä on jo 30 vuotta.
Moni tuntuu ajattelevan, että lapset saadaan kyllä tehdyiksi hoitojen avulla vähän myöhemmälläkin iällä. Vaikka lapsettomuushoidoilla toden totta voidaan auttaa monia, naisen hedelmällisyyden jyrkkä lasku 35 ikävuoden jälkeen on tosiasia, jota lääkärikään ei pysty muuttamaan: Vielä ei ole keksitty keinoa, jolla voitaisiin pysäyttää ikääntymisen aiheuttama munasolujen määrän ja laadun heikkeneminen.
”Naisen munasarjat elävät omaa elämäänsä, eikä meistä kukaan pysty kääntämään biologista kelloa”, Aaltonen muistuttaa.
Syyt lapsihaaveiden lykkäämiselle ovat moninaiset opinnoista uran rakentamiseen ja taloudellisiin haasteisiin. Monilla perheen perustaminen jää odottamaan sopivan parisuhteen puuttuessa.
Aaltonen uskoo, että niiden lisäksi taustalla vaikuttaa yksinkertaisesti myös puutteellinen tieto siitä, kuinka dramaattisesti ikääntyminen vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen. ”Kunpa olisin tiennyt”, hän on kuullut monen sanovan.
”Perinteistä ehkäisyvalistusta voisi ollakin syytä kehittää yleisempään hedelmällisyysvalistuksen suuntaan”, Aaltonen ehdottaa ja lisää, että myös miesten on tärkeää tiedostaa naisten hedelmällisten vuosien rajallisuus.
Miesten on hyvä muistaa sekin, että myös miehen hedelmällisyys alenee iän myötä joskaan ei yhtä dramaattisesti kuin naisen.
Kun lasta toivova haluaa lähteä selvittämään tilannettaan, miten prosessi käynnistyy ja etenee Ovumiassa?
Lapsettomuuden tutkiminen ja hoito lähtee aina lasta toivovien yksilöllisen tilanteen pohjalta. Ovumiassa tilannetta kartoitetaan jo ennen käyntiä täytettävän esitietolomakkeen avulla – ja tarkemmin asioista keskustellen ensimmäisen klinikkakäynnin aikana. Mies voi halutessaan käydä antamassa siemennestenäytteen jo ennen lääkärin tapaamista.
Alkukartoituksessa selvitetään muun muassa elämäntapoja, yleistä terveydentilaa, lähisukulaisten lapsilukua, kuukautisten alkamisikää naisella, kivesten laskeutumista miehellä sekä mahdollisia aikaisempia keskenmenoja.
Ensikäynnillä selvitetään muun muassa yleistä terveydentilaa ja mahdollisia lääkityksiä sekä elintapoja. Hoidettavan naisen osalta käydään läpi gynekologista terveyttä ja mahdollisia aiempia raskauksia. Miehen ensisijainen tutkimus on siemennesteanalyysi.
Käynnin aikana naiselle tehdään yleensä gynekologinen tutkimus ja ultraäänitutkimus.
Ensimmäisen käynnin pohjalta suunnitellaan tarvittavat tutkimukset ja laaditaan alustava yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Lapsettomuushoitoihin erikoistunut lääkäri antaa lasta toivovalle arvokasta tietoa erilaisista vaihtoehdoista, mutta viime kädessä päätöksen hoitoon lähtemisestä tekee aina asiakas itse.
Yksityiselle klinikalle ensikäynnille pääsee yleensä todella pian – jopa saman viikon aikana, kun taas julkisella puolella odotusajat saattavat olla pitkiäkin. Näin myös mahdolliset hoidot voidaan aloittaa nopeammin.
Ovumiassa käytössä olevilla lapsettomuuden hoitomenetelmillä avun saa noin 80–85 prosenttia asiakkaista.
Lähteet: Äidit tilastoissa 2022 | Lääkärilehti 42/2020 | Laki hedelmöityshoidosta 2006/1237
Lue myös:
