Viimeksi päivitetty 28.8.2023
Mitä itsellinen äitiys tarkoittaa, miltä itsellisen äidin hedelmöityshoitopolku näyttää – ja mihin kaikkeen kannattaa varautua?
Haastattelimme aiheesta Heli Lyytistä, Ovumian Helsingin klinikan vastuulääkäriä. Lyytinen on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, jolla on myös lisääntymislääketieteen lisäkoulutus.
Itselliset naiset ovat kasvava asiakasryhmä
”Kysyntää itsellisten naisten hedelmöityshoidoille on aiempaa enemmän”, kertoo Heli Lyytinen. ”Hoitoihin hakeutuvat ovat usein harkinneet asiaa hyvinkin pitkään ja punninneet asiaa monelta kantilta.”
Lasten hankintaa lykätään eri syistä. Kumppania ei ehkä ole löytynyt vielä yli kolmekymppisenä, mutta samalla biologinen kello tikittää. Sinkkuna raskaustoive voi tuntua hyvinkin kaukaiselta, jos ajattelee, että ensin pitäisi löytää sopiva kumppani, jonka kanssa suunnitelmat perheen perustamisesta käyvät yhteen.
Yhden vanhemman perhemuoto on yleistynyt ja tullut yhteiskunnassamme näkyvämmäksi. Kun ystäväpiirissä on itsellisiä vanhempia tai jos heidän kokemuksistaan saa lukea sosiaalisessa mediassa, kynnys omienkin vaihtoehtojen kartoittamiseen madaltuu.
”Jos ikää alkaa olla yli kolmenkymmenenviiden ja lapsitoive on vahva, kannattaa ehdottomasti tulla juttelemaan hoitojen aloittamisesta”, Lyytinen sanoo. ”Meille Ovumialle kaikenlaiset asiakkaat ovat tervetulleita.”
Itsellisen naisen hoitopolku – mistä kaikki alkaa?
Kun ajatus itsellisestä äitiydestä herää, ensimmäinen etappi on ensikäynti hoitojen tarjoajalla. Ovumiaan voi tulla kiireettömälle ensikäynnille, vaikka ei olisi vielä täysin varma suunnitelmistaan. Käyntiä varten ei tarvita lähetettä tai aiempia tutkimuksia, eikä käynti sido asiakasta mihinkään. Ajan voi varata vaivattomasti verkossa tai puhelimitse.
Ensikäynnin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan terveydentila, käydä läpi hoitovaihtoehdot ja pohtia mikä olisi parhain hoitomenetelmä asiakkaalle.
Käynnin yhteydessä tehdään myös gynekologinen ultraäänitutkimus, jossa saadaan tärkeää tietoa kohdun ja munasarjojen tilasta myös mahdollista raskautta ajatellen. Käynnillä keskustellaan rauhassa kaikista itselliseen vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä ja annetaan tietoa lahjasukusoluhoitoon liittyvästä lainsäädännöstä.
”Ensikäynnin jälkeen hoitopolkuun kuuluu olennaisena osana psykologin lahjasoluneuvonta. Sen tarkoituksena on keskustella avoimesti ja kattavasti kaikista lahjasoluhoitoihin liittyvistä seikoista ja mahdollisista eteen tulevista tilanteista –, kuten miten parhaiten vastata lapselle, joka kyselee omasta isästään. Lapsen näkökulman ja voimavarojen huomioiminen on tärkeää”, Lyytinen kertoo.
Hoitojen alun terveystarkastus pitää sisällään verikokeita, joista mitataan mm. kilpirauhasarvot ja munasarjareservi. Lisäksi tarvittaessa varmistetaan ultraäänitutkimuksella, että munatorvet ovat auki. Mahdollisimman turvallinen ja tehokas hoitosuunnitelma räätälöidään jokaiselle asiakkaalle aina yksilöllisesti.
Kun päätöksen on tehnyt, on hyvä jo varhaisessa vaiheessa pohtia oman elämän turvaverkkoja ja voimavaroja. Raskauden yrittäminen voi tuoda mukanaan pettymyksiä ja stressiä, joiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Ovumian terapeuttien vastaanotolle pääsee aina lyhyellä varoitusajalla purkamaan tuntojaan.
Seuraava askel: sopivan lahjoittajan valinta
Hoitojen kartoittamisen jälkeen vuorossa on sopivan spermanlahjoittajan valinta, tästä keskustellaan lahjasukusoluneuvonnan yhteydessä.
”Käytännössä tämä menee niin, että asiakas nimeää toiveensa lahjoittajan ulkoisista piirteistä, joita ovat pituus, silmien ja hiusten väri sekä etninen alkuperä. Sitten meiltä lähtee asiakkaalle ehdotus, jonka hän saa hyväksyä tai hylätä”, Lyytinen kertoo.
Ulkoisten seikkojen lisäksi muita tietoja lahjoittajista ei ole saatavilla. Tämä perustuu hedelmöityshoitolakiin. Ovumialla on Lyytisen mukaan varsin hyvä siittiötilanne, joten toivotunlaisia lahjasoluja ei onneksi joudu odottelemaan.
Ovumian spermapankin lahjasolut ovat peräisin suomalaisilta lahjoittajilta. Mukana on myös muualta Suomeen muuttaneita, Suomessa asuvia lahjoittajia. Vaihtoehtoisesti asiakas voi myös valita eurooppalaisen lahjoittajan sukusoluja European Sperm Bankista. Lisätietoja spermanluovuttajan valinnasta voi lukea Ovumian sivuilta.
Vaivattomin vaihtoehto: inseminaatio
Yleisin hoitomuoto itsellisen naisen raskaaksi saattamiseen on inseminaatio eli keinohedelmöitys. Inseminaatio on useimmiten ensisijainen valinta, kun onnistumisen todennäköisyyden arvioidaan olevan hyvä eikä ole epäilyä munatorvien aukiolosta. Toimenpide on nopea ja kivuton.
Inseminaatio ajoitetaan naisen ovulaatioon eli munasolun irtoamisvaiheeseen. Kohtuun ruiskutetaan ohuella katetrilla pestyt, parhaiten liikkuviksi todetut siittiöt. Hedelmöittyminen tapahtuu luonnollisesti munanjohtimessa.
Inseminaatio onnistuu parhaimmillaan noin 20 prosentin todennäköisyydellä. Sen onnistumiseen vaikuttavat inseminaation ajoitus, kohdun tilanne, siemennesteen laatu ja naisen ikä.
”Yksi inseminaatio on vielä aika vähän”, toteaa Lyytinen. ”Yleensä sitä toistetaan kolme, neljäkin kertaa tai useammin, riippuen naisen iästä ja mahdollisen hedelmättömyyden syystä. Sitten tietyssä vaiheessa, jos inseminaatio ei ota onnistuakseen, mietitään, jatketaanko samaa hoitolinjaa vai lähdetäänkö kokeilemaan koeputkihedelmöityshoitoa.”
Rankempi mutta tehokkaampi IVF
Tietyissä tapauksissa itsellisen naisen hedelmöityshoidoksi valitaan koeputkihedelmöitys eli IVF. Se on yleinen ja tehokas lapsettomuuden hoitomuoto, jossa munasolu hedelmöitetään siittiösolulla laboratorio-olosuhteissa.
”Koeputkihedelmöitystä varten pyritään saamaan riiittävä määrä munasoluja kypsymään yhtä aikaa. Normaalikierrossahan niitä kypsyy yleensä vain yksi kerrallaan. Munasoluja kypsytetään hormonipistoksin, ja keskimäärin yhdeksän pistospäivän jälkeen munasolut kerätään ja hedelmöitetään lahjoittajan siittiöillä. 2–5 päivän kuluttua voidaan tehdä alkionsiirto”, Lyytinen kertoo.
Jos laboratoriossa viljelystä on saatu useampia alkioita, ne pakastetaan mahdollisia tulevia siirtoja varten.
IVF on inseminaatiota rankempi hoitomuoto, sillä siihen liittyy tarkkaan ajoitettuja hormonipistoksia sekä useampia lääkärikäyntejä toimenpiteineen. Se on kuitenkin usein tehokas tapa tulla raskaaksi.
Jos omia munasoluja ei esimerkiksi korkeamman iän johdosta enää ole, koeputkihedelmöityshoito voidaan toteuttaa myös lahjamunasoluilla. Ovumialla lahjamunasoluhoitoja tehdään alle 47-vuotiaille potilaille, joille mahdollisen raskauden ei arvioida olevan riski terveydelle.
Raskaustestin aika
Kun inseminaatiosta tai alkionsiirrosta on kulunut n. kaksi viikkoa, tehdään raskaustesti. Raskauden keston ollessa 7 viikkoa, varataan varhaisraskauden ultraäänitutkimus. Jos todetaan, että raskaus etenee ongelmitta, asiakas ohjataan neuvolaan ja normaalin seurannan pariin.
Kun hoidot ovat onnistuneet ja raskaus todettu, itsellisen äidin matka on vasta alussa. Ovumialla positiivisista uutisista ilahtuu koko sydämellinen hoitotiimi.
”Parasta työssäni on päästä osalliseksi onnen hetkistä. Kun on kulkenut asiakkaan vierellä pitkienkin hoitojen, pettymysten ja odottelujen läpi, ja hän saa lopulta syliinsä oman vauvan”, Lyytinen sanoo.
