Piirustukset kertovat lapsesta paljon – voivatko ne paljastaa jotain myös älykkyydestä?
Lapsen piirtämä ihmishahmo on yksilöllinen taideteos. Se voi lisäksi antaa katsojalle lapsesta monenlaista tietoa. Brittitutkimuksen mukaan lapsen piirustus paljastaa jotain myös lapsen älykkyydestä. Suomalaisasiantuntija suhtautuu tuloksiin varauksella.
Vauvan hiukset, tai hiusten puute‚ pohdituttaa vanhempia – Katso yleisimmät kysymykset ja vastaukset hiuksista
Vauvan hiukset ihastuttavat tai ihmetyttävät. Miksi joku syntyy kaljuna, kun toisella on heti ensimmäisestä päivästä lähtien komea pehko? Mistä taas johtuu vauvan hiustenlähtö? Katso vastaukset vauvan hiuksia koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.
Lapsuuden lukuharrastuksella on kauaskantoisia seurauksia – tutkimus paljastaa, kuinka paljon viikossa kannattaa lukea
Lukeminen vaikuttaa myönteisesti niin mielenterveyteen kuin kognitiivisiin taitoihin, selviää tutkimuksesta, jossa oli mukana yli 10 000 lasta.
Ohjeet vanhempien joutilaisuuden ehkäisemiseksi – ja muutama muu salainen kikka taaperolta toiselle
Toisinaan vanhemmista saattaa tuntua ihan siltä kuin taapero tahallaan sabotoisi rauhallista perhe-eloa. Pienokaisten metkut tuntuvat lisäksi olevan samoja joka perheessä. Aivan kuin toiminnan takana olisi salaliitto vanhempien päänmenoksi. Mutta näin asia ei voi tietenkään olla. Eihän?
Tutista on lopulta luovuttava monesta hyvästä syystä – Hammaslääkäri: ”Ei tarvitsisi opettaa lapselle lainkaan”
Tutti, tuo pieni mutta ah, niin näppärä vauva-arjen helpottaja! Tutti vaimentaa kitinän ja tuudittaa uneen. Pitkittyneellä tutin käytöllä on kuitenkin hintansa: purentavirheet, korvatulehdukset ja puheen oppimisen vaikeudet väijyvät tutin lutkuttajaa.
Musiikki vaikuttaa lapseen voimakkaasti – myös kielen oppiminen on yhteydessä musiikkiin
Miten pienet lapset oikeastaan kokevat musiikin? Miksi syntymättömälle lapselle kannattaa laulaa? Musiikkikasvatusta tutkinut Kaarina Marjanen kertoo lapsen ja musiikin suhteesta.
Potalle opettelu: Milloin se kannattaa aloittaa ja mitä lapselta voi odottaa?
Potalle opettelu ei ole hätähousun hommaa. Neuvolapsykologi Pirjo Latvanen kertoo, mitä pottakoulun päällystön on syytä pitää mielessä.
Runsas ruudun tuijotus voi viedä lapsen keskittymiskyvyn vuosiksi – näillä käytännön vinkeillä onnistut ruutuajan rajoittamisessa
Runsas ruutuaika varhaisvuosina voi häiritä lapsen kykyä oppia keskittymään. Vaikka ongelmia ei ilmenisi pikkulapsiaikana, niitä voi esiintyä myöhemmin.
Kun lapsi on kiltti mummolassa ja kuriton kotona, onko vanhemmilla syytä huoleen?
Mistä on kysymys, kun lapsi käyttäytyy vieraassa seurassa kilttiäkin kiltimmin, mutta kotona vanhempien kanssa jostain ilmestyy tuittuileva mörrimöykky? ”Se on terveen lapsen merkki”, lastenpsykologi Elisabeth Gerhardsen sanoo.
Lapsen itsetunnon tukeminen on vanhemman tärkeimpiä tehtäviä – kaikki alkaa hyväksyvästä katseesta
Lapsen itsetunnon tukeminen on yksi tärkeimmistä asioista, jonka vanhemmat voivat lapsensa hyväksi tehdä.
Minkä ikäisenä lapsi oppii pukeutumaan itse? Näennäisen yksinkertaiseen toimenpiteeseen vaaditaan monenlaisia taitoja
Ennen kuin lapsi oppii pukemaan, on hänellä oltava siihen sekä motoriset edellytykset että tarpeeksi kärsivällisyyttä.
Älä jätä lasta pitkiksi ajoiksi yksin ruudun ääreen – vuorovaikutuksen puute voi jarruttaa lapsen kielellistä kehitystä
Yksin ruudun edessä vietetty aika voi haitata lapsen kielellistä kehitystä, selviää tuoreesta Helsingin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Tutkijan mukaan ruutuajan minuuttien sijaan kannattaa kääntää katse lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen.
Jos uskallat herkistyä lasten tavalle nähdä maailman, saatat oppia jotain uutta myös itsestäsi
”Aikuiset helposti ajattelevat, että minä tiedän, miten asiat pitää tehdä ja mikä on oikein. Jos kuitenkin uskaltaa luopua omasta kannasta ja herkistyä lasten tavalle ymmärtää maailma, saattaa oppia jotain uutta myös itsestään”, lasten tietämisen tapaa tutkinut Elina Viljamaa sanoo.
Kellojen siirto hankaloittaa lapsiperheissä etenkin aamuja – Näin autat vauvaa ja taaperoa sopeutumaan uuteen aikaan
Jo tunnin muutos aiheuttaa kitkaa lapsiperheissäkin erityisesti iltoihin ja aamuihin. Lue neljä vinkkiä, kuinka muutos talviajasta kesäaikaan – ja takaisin – kannattaa hoitaa, jotta lopputulos on lempeämpi niin lapsille kuin aikuisille.
Vauvan aukileet eli pään pehmeät alueet ovat olemassa hyvästä syystä – vauvan pään koskettamista ei tarvitse pelätä
Aukileet tarkoittavat vauvan kallosta löytyviä pehmeitä alueita, joita eivät suojaa kallon luut. Miksi aukileet ovat olemassa? Kuinka paljon niitä on varottava? Milloin aukileiden voi odottaa sulkeutuvan?
Voimakkaasti periytyvät piirteet – Nämä piirteet lapsesi on perinyt sinulta
Voimakkaasti periytyvät piirteet ovat niitä, jotka ovat dominoivia ominaisuuksia vanhemmilla. Sellaisia ovat esimerkiksi korvannipukka ja hymykuopat.
Vasenkätisyys kehittyy jo kohdussa – noin 10 prosenttia ihmisistä on vasenkätisiä
Kumpaa kättä käytät kun raapaiset tulitikun, avaat laatikon tai harjaat hampaasi? Vasenkätisyys on muutakin kuin vain kirjoituskäden valinta – se on yhdistelmä perimää ja ympäristötekijöitä, jotka saavat alkunsa jo raskauden aikana.
Tukiviittomista tehoa kommunikaatioon – näin käytät niitä vauvasi kanssa
Kun lapsi ei vielä puhu, kommunikaatiota hänen kanssaan voi tehostaa tukiviittomilla. Tukiviittomat voi ottaa käyttöön jo pienenkin vauvan kanssa. Ne vahvistavat lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja saattavat edistää puheen kehitystä.
Vauvan ja taaperon ylipaino – pitääkö olla huolissaan?
Jo vauva voi olla ylipainoinen, ja niin voi myös taapero. Parhaiten koko näkyy kasvukäyriin verrattaessa ja sen määrittelemiseen tarvitaan yleensä ammattilainen. Usein pienen lapsen ylipaino on oire perheen riittämättömistä voimavaroista.
Älypotkupuku mittaa lapsen liikkeitä – auttaa arvioimaan kehityksen poikkeamia
Suomalaistutkijoiden kehittämä älypotkupuku auttaa lapsen neurologisen poikkeamien arvioinnissa. Kun poikkeamat havaitaan aikaisin, lapsi voi saada varhaista tukea kehitykseensä. Tämä voi pienentää esimerkiksi oppimisongelmien riskiä.
Näin autat lapsesi puheen kehitystä – 10 neuvoa arjen vuorovaikutustilanteisiin
Puheen kehityksessä on suuria yksilöllisiä eroja, mutta yksi asia pätee kaikkiin terveisiin lapsiin: mitä enemmän ja monipuolisemmin heille puhutaan, sitä nopeampaa kielen oppiminen on. Koskaan ei ole liian aikaista aloittaa – puhu siis runsaasti jo vastasyntyneelle.
Näin vauvan kuulo kehittyy – ja saattaa vaurioitua
Vastasyntyneen kuulo on vielä keskeneräinen. Aikuisen tasolle kuuloaisti kehittyy vasta murrosiässä. Kuuloa on tärkeä varjella kovilta ääniltä erityisesti alle puolivuotiaan kohdalla. Sen sijaan välikorvantulehdukset eivät yleensä vaikuta pysyvästi kuuloon.
Vauvan näön kehitys on hidas prosessi – 5 faktaa lapsen näkökyvystä
Näkeminen on useimmille aikuisille itsestäänselvyys, mutta vauvan aivoilta sen oppiminen on melkoinen suoritus. Vauvan näkö kypsyy hitaasti, mutta yleensä varmasti. Tiesitkö, että pieni vauva näkee parhaiten näkökenttänsä laitamille?
Tyttö, poika, vai sittenkin vain vauva? Sukupuolisensitiivisen kasvatuksen voi aloittaa heti syntymästä
Kun vauvalle juttelee ja häntä hoitaa, kannattaa miettiä vauvaa yksilönä, ei biologisen sukupuolensa edustajana. Sanojen lisäksi myös vanhemman omalla esimerkillä on vahva merkitys lapsen käsitemaailmalle.
Verinäyte vastasyntyneen kantapäästä auttaa löytämään harvinaisia sairauksia
Jokaiselta vastasyntyneeltä otetaan 2-5 päivän iässä verinäyte kantapäästä. Näytteen avulla seulotaan harvinaisia aineenvaihduntasairauksia – kun ne löydetään varhaisessa vaiheessa, hoito ehditään aloittaa ennen kuin sairaus vaurioittaa lasta.
Neljännes isistä ei pidä isyysvapaata lainkaan
Keskimäärin isät olivat isyys- tai vanhempainvapaalla 6 viikkoa. Vanhempainpäivärahaa saaneiden isien määrä väheni vuonna 2018.
Napatyrä vauvalla
Napatyrä on yleisin lapsilta löytyvä tyrä: noin 1-4 prosentilla täysiaikaisina syntyneistä lapsista on se. Useimmiten napatyrä on täysin kosmeettinen haitta, joka häviää ennen esikouluikää.
Voimakas vierastus ja eroahdistus kulkevat käsi kädessä mutta eivät iske automaattisesti samaan lapseen
Vauvaikäisen vierastaminen ja taaperon eroahdistus ovat sukua toisilleen. Temperamentiltaan herkät lapset ovat alttiimpia molemmille. Toisaalta vanhempi voi myös omalla toiminnallaan pienentää voimakkaan eroahdistuksen todennäköisyyttä.
Ihottuma lapsella – syyn selvittämiseen tarvitaan kärsivällisyyttä ja tarkkuutta
Kun lapselle ilmestyy ihottumaa, alkaa monivaiheinen tarkkailuaika. Pyritään selvittämään, mikä oireet on aiheuttanut: uusi pesuainemerkki, ruoka-aineallergia, virusinfektio vai jopa stressi. Oireiden tunnistaminen allergiaksi vaatii pitkäjänteistä ja sinnikästä seurantaa.
Refluksi kuuluu vauvan kehitykseen – taustalla sairaus vain harvoin
Vauvan pulauttelu eli refluksi on normaali fysiologinen ilmiö. Pulauttelu itsessään ei ole vaarallista. Jos pulautteluun liittyy muita oireita, kuten nielemisvaikeutta, kyseessä saattaa olla refluksisairaus. Miten refluksia hoidetaan ja mitkä ovat sen oireet?
Ennenaikainen syntymä: Keskonen kohtaa haasteita, mutta kasvaa yleensä tavalliseksi aikuiseksi
Keskosen syntymä mullistaa koko perheen elämän. Monenlaisista haasteista huolimatta yhä useampi keskonen varttuu tavalliseksi aikuiseksi. Avainasemassa ovat huipputasoinen hoito ja vanhempien aktiivinen osallistuminen.
Keskosuuden ongelmat seuraavat harvoin aikuisikään
Pienellä osalla keskosia on ennenaikaisen syntymän aiheuttamia ongelmia aikuisuudessa. Toisaalta heillä ilmenee keskimäärin muita vähemmän päihteiden käyttöä ja häiriökäyttäytymistä.
Onko potalla käyntiä harjoiteltava?
Kuinka aktiivisesti lapsen kanssa on harjoiteltava potalla käymistä? Vai voiko vanhempi vain luottaa siihen, että lapsi kyllä oppii sen omaan tahtiinsa, kunhan vain potta on tarjolla? Psykologi vastaa kävijän kysymykseen.
Millä tavalla puolison raivokohtaukset vaikuttavat lapseen?
Kun perheen isä huutaa äidille, miten se vaikuttaa pariskunnan taaperoikäiseen lapseen? Äiti kysyy ja psykologi vastaa.
Miksi taapero panttaa kakkaa? Psykologi vastaa
Perheen 3,5-vuotias esikoinen on oppinut kuivaksi hyvin, mutta sen jälkeen hän on alkanut pidätellä kakkaa. Mikään perinteinen keino (tarrat onnistumisesta yms.) ei auta eivätkä vanhemmat enää tiedä, mitä asialle voisi tehdä – ja mistä ongelma ylipäätään johtuu. Psykologi vastaa huolestuneelle vanhemmalle.
Tunnekylmyyttä voi esiintyä jo taaperoiässä – piirteeseen kannattaisi puuttua mahdollisimman varhain
Useimmat taaperot ja leikki-ikäiset käyttäytyvät välillä tunnekylmästi, mutta kaikkea törppöilyä ei voi laittaa ikäkauden piikkiin. On tiettyjä piirteitä, jotka tutkimuksien mukaan jatkavat kehittymistään jopa aikuisuuteen asti – ja voivat aiheuttaa vuosien kuluessa yhä vakavampia ongelmia.
Kuinka monikielisissä perheissä sujuu kielen oppiminen?
Yksi perhe, kolme kieltä. Kuinka kielten oppiminen sujuu? Erottaako vauva eri kielet toisistaan? Suosiiko lapsi jomman kumman vanhemman kieltä? Pitäisikö perheessä olla yksi yhteinen kieli? "Asiassa on paljon tekijöitä, ja vanhemmat voivat vain tehdä parhaansa. Minusta on aivan selvää, että puhun lapseni kanssa vain suomea", odottaja kertoo Vau.fi:n foorumilla.
Pieruhuumoria, puijausta – ja muita taaperon virstanpylväitä
Taaperon kehitysvaiheet eivät aina ole vanhemmille herkkua. Tässä muutamia esimerkkejä taaperoiden hienoista saavutuksista, joita vanhemmat eivät aina ymmärrä arvostaa.
Tutista luopuminen: 10 kysymystä ja vastausta
Tutista luopuminen voi olla joillekin lapsille vaikeaa – mutta lapsen omaksi parhaaksi niin on tehtävä. Tässä kymmenen yleistä kysymystä tutista luopumiseen liittyen.
Minkä ikäisenä eroon vaipoista? ”Pakottamisesta on vain haittaa”
Monet lapset oppivat päiväkuiviksi kolmanteen ikävuoteen mennessä. Kolmen vuoden iästä onkin tullut monelle vanhemmalle rajapyykki, jota ennen vaippojen olisi jo tullut vaihtua pottaan. Totuus kuitenkin on, että jokainen oppii kuivaksi omaa tahtiaan eikä kuivaksi opettelun kanssa kannata hosua. Lue äitien kokemuksia lastensa kuivaksi opettelemisesta.
Lempeät lähdöt päivähoitoarkeen – ota talteen varhaiskasvatuksen opettajan vinkit
Kun lapsi aloittaa päivähoidon, se on hänelle suuri muutos. Olipa kyseessä päiväkoti tai perhepäivähoito, muutoksia lapsen arkirytmiin tulee roppakaupalla. Lastentarhanopettaja Elina Rosti kertoo, miten vanhemmat voivat helpottaa lapsen siirtymää kohti uutta vaihetta.
50 syytä, miksi kolmevuotiaani suuttuu
Ei ole helppoa olla kolme vuotta vanha! On monia pieniä ja suuria asioita, jotka voivat pilata koko päivän.
Aino-äiti: ”Kolmevuotias laulaa ja höpöttää, mutta ei puhu” – 6 vinkkiä puheen kehityksen tukemiseen
Ainolla on kolme lasta, Lassi, 5, Selma, 3, ja Alpo, 1. Lassilla ja Selmalla on haasteita puheen kanssa. Lassilla on diagnosoitu kielellinen erityisvaikeus. Selmalla epäillään samaa, sillä tyttö ei oikein puhu mitään. Ainoa huolestuttaa eniten lasten ystävyyssuhteet: kun puhetta ei tule, kaverisuhteetkin voivat vaikeutua.
Konttaaminen: Näin lapsi oppii tärkeän taidon
Konttaaminen onnistuu vasta, kun vauvan tasapaino ja kehonhallinta ovat kehittyneet riittävästi. Paras paikka harjoitella liikkumista on lattia.
Uhmakkaista lapsista rikkaampia aikuisia – näin temperamentti vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen
Repiikö lapsesi uhmakkuus hermosi riekaleiksi? Laske hitaasti kymmeneen samalla tätä tieteellisesti tutkittua tosiasiaa vaalien: vanhempien uhmaamisella on positiivinen vaikutus lapsen myöhempään tilipussin kokoon.
Vauvan ensikuukausien tärkeät tapahtumat
Lapsen ensimmäisten kuukausien aikana tapahtuu paljon asioita. On rokotuksia, lääkärintarkastuksia ja vielä pitäisi päättää lapsen nimikin.
”Enkö minä ole vanhempani ajan arvoinen?” – Näin tärkeää on viettää kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa!
Kun vauva syntyy, hänen ja äidin välillä on kahdenkeskinen suhde. Vauvalle kahdenkeskisyys on luonnollista. Pian lapsi voi viettää kahdenkeskistä aikaa myös isän ja esimerkiksi isovanhempien kanssa. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Lue, miten tärkeää olisi taata lapselle kahdenkeskisiä hetkiä.
Milloin ensimmäistä kertaa yökylään?
Ensimmäinen yökyläily hermostuttaa ja jännittää vanhempia. Olisi mukava nukkua yksi kokonainen yö läpeensä tai viettää muuten vain aikaa itsekseen tai kumppanin kanssa kaksin. Mutta milloin on sopivaa antaa vauvaa yökylään?
Tytär halusi leikata hiuksensa lyhyiksi – ja se oli äidille kovempi paikka kuin hän olisi ikinä uskonut
Britt Reintsin tytärtä ei kiinnosta leikkiä prinsessaleikkejä tai pukeutua tyttömäisiin vaatteisiin. Britt yllättyy omaa itkureaktiotaan, kun tyttö päättää leikata lyhyen tukan. Mutta miksi se on äidille niin kova pala purtavaksi?
Pituusennuste lapselle: Aikuisiän pituuden ennustaminen on vaikeaa, asiantuntija kertoo, miksi
Vaikka on olemassa erilaisia laskukaavoja aikuispituuden arvioimiseksi, lopullisen vastauksen saaminen ei ole helppoa. Tutkija Antti Saari Itä-Suomen yliopistosta kertoo, miksi aikuisiänpituutta on niin vaikea arvioida.
Pituusennuste lapselle – kuinka pitkäksi lapseni kasvaa? Pituuslaskuri antaa arvion
Pituusennuste lapselle tehdään sekä vanhempien että lapsen oman pituuden pohjalta. Muista kuitenkin, että lapsen aikuispituutta on todellisuudessa erittäin vaikea arvioida.
Näin rohkaiset arkaa lasta ystävystymään – aikuisen tehtävä on tukea, opastaa ja auttaa alkuun
Lasten temperamenttipiirteet ovat erilaisia, ja kaikille ystävystyminen ei ole nopeaa. Miten auttaa pidättyväistä ja tarkkailijaluonteista lasta saamaan ystäviä?
Osaako lapsesi höynäyttää? Narraaminen kertoo lapsen älykkyydestä!
Kanadalaisen tutkimuksen mukaan 2-vuotias valehtelija on älykkäämpi kuin muut taaperot. Onko rehellinen lapsi sitten tyhmä? Varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakso arvioi, mikä tekee lapsesta sosiaalisesti älykkään.
Taaperolla menee hermot, kun…
Kun taapero kiukuttelee, vanhemmat eivät ymmärrä. Miten lapsi jaksaa narista pikku jutusta koko illan? Lue jutusta seitsemästä kriisistä, jotka jokainen taaperon vanhempi tunnistaa, mutta jotka vain taapero itse ymmärtää.
Onko lapsellasi valmiudet kuivaksi oppimiseen? Tee testi!
Milloin lapsi oppii kuivaksi? Milloin pottatreeneihin kannattaa panostaa? Tee testi, niin saat juuri sinun lapsesi tilanteeseen sopivaa tietoa!
Kasvukäyrät kertovat pikkulapsen terveydestä – niiltä poikkeaminen ei välttämättä ennakoi ongelmia
Lastenneuvolan pituus- ja painokäyrien avulla voidaan todeta vähäoireinen pitkäaikaissairaus tai kasvuhäiriö. Pituus- ja painorajojen ylittämisestä ei kuitenkaan sellaisenaan kannata huolestua. THL:n erikoislääkäri Jarmo Salo kertoo, mitä poikkeamat pituus- ja painokäyrissä tarkoittavat.
Varpaiden kutittelu voi nopeuttaa vauvan puheen kehitystä
Tuoreessa amerikkalaisessa tutkimuksessa on löydetty kosketuksen ja kielen kehityksen väliltä yhteys. Lue jutusta, kuinka vauva oppii sanoja kutituksen voimalla.
Tunnista taaperosi temperamentti – tarkkaile, kuinka hän suhtautuu ympäristöönsä ja tapahtumiin
Lapsen synnynnäinen temperamentti vaikuttaa paljon siihen, miten vanhemmat voivat parhaiten tukea lapsensa kehitystä. Tiedätkö sinä, mitä temperamenttityyppiä lapsesi edustaa?
Elämä taaperona on parasta – saa elää kuin kuninkaalliset
Omat hovivaunut odottavat pihalla. Narri viihdyttää, kun tylsistyminen iskee. Ruoka kannetaan eteen, siivota ei tarvitse ja pieniäkin saavutuksia juhlitaan suurmenestyksinä. Ah, mitä elämää!
Älä kasvata lapsestasi suorittajaa – näin lapsen tekemisissä ja harrastuksissa säilyy ilo
Suorituskulttuuria pidetään yhtenä syynä lasten lisääntyville mielenterveyden ongelmille. Onnistumisen paineet kasautuvat lasten niskaan monelta suunnalta. Kehityspsykologi Kaisa Aunolan mukaan vanhemmat voivat kuitenkin omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, kuinka pakottaviksi lapsen suorituspaineet kehittyvät.
Missä taaperot ovat parhaita? 10 seikkaa
Taaperot ovat parhaita muun muassa hurmaamisessa: kun taapero hymyilee, koko maailmaa hymyilee hänen kanssaan. Taaperoilla on myös muita erityisiä kykyjä. Tarkasta listalta, missä asioissa taaperot ovat parhaita.
Pienet, suuret ensiaskeleet!
Ne horjuvat mutta maagiset ensimmäiset askeleet! Ja se lapsen ilo uuden taidon äärellä! Katso suloinen kimara ensiaskeleista.
Hyvä isä, itsevarma tytär
Isän kasvatustyyli vaikuttaa tytön itsetunnon kehitykseen. On tärkeää, että isä osoittaa kiinnostusta tyttärelleen tärkeisiin asioihin. Hyvää isyyttä voi etsiä vaikkapa ottamalla osaa tytön prinsessaleikkiin.
Onko lapsesi uusilla käyrillä – testaa itse!
Uudet kasvukäyrät paljastavat lasten kasvun poikkeavuudet tehokkaammin kuin vanhat käyrät. Uusia käyriä voi itse kokeilla verkossa.
Noah aloitti pottatreenit jo 10 viikon ikäisenä – onko varhaisesta pottailusta hyötyä vai haittaa?
Noah Elias ei ole kakannut vaippaan kuin kaksi kertaa sen jälkeen, kun hänen äitinsä alkoi opettaa häntä kuivaksi 10-viikkoisena. Lastenklinikan urologisen osaston ylilääkäri Seppo Taskinen kertoo, onko varhaisella pottailulla haittavaikutuksia lapsen kehitykseen.
Kakkailme ja potta
On tuo pottakin kumma kapistus, sellainen pitää olla ja muksu pitää sille opettaa mahdollisimman nopeasti, mutta lasta ei kuitenkaan missään tapauksessa saa viedä sille liian aikaisin, tai muuten se traumatisoituu, Vau.fi:n perjantaibloggari Samantha kirjoittaa.
Millainen kakka on normaalia lapsella?
Kakan määrä, koostumus, väri ja haju ovat tärkeitä tietoja, kun haluat tarkkailla vauvan ja lapsen vointia. Kakan koostumus muuttuu lapsen parin ensimmäisen elinvuoden aikana suuresti, joten on tärkeää tietää, millainen kakka on "normaalia" missäkin vaiheessa.
Lasten itsetyydytys: yleistä ja normaalia
Jo sikiöillä havaitaan omien sukupuolielinten koskettelua ja usein lapset kiinnostuvat omasta alapäästään hyvin varhaisessa vaiheessa. Lasten kiinnostus itsetyydytykseen voi kuitenkin olla aikuisille vaikea aihe.
Taapero puree ja nauraa päälle – onko syytä huoleen?
Pienet terävät hampaat uppoavat ihoon, äiti kieltää, taapero nauraa räkäisesti päälle. Ja sitten puree uudestaan. Äitiin iskee epätoivo: Miksi lapsi puree? Ja miksi vielä nauraa kielloille? Vau.fi:n asiantuntija psykologi Tarja Salokoski vastaa.
Jatkuva katastrofivalmius ja 14 muuta asiaa, joista tietää, että perheessä on taapero
Kompastut duploon, aamutossussa on hapankorppujemma, kaikki laatikot on taas roplattu auki ja pyykit kiskottu naruilta. Näistä ja muutamasta muusta asiasta tunnistat takuuvarmasti, että kotonasi asuu hillitön, raivostuttava ja ihastuttava... taapero!
Vauva oppii istumaan liikkumalla – istumaan oppimista ei voi hoputtaa
Milloin lapsi oppii istumaan itse? Saako vauvaa istuttaa? Onko sitteristä haittaa? Lue kaikki taidosta, joka on yksi vauvavuoden odotettuja hetkiä, tärkeä virstanpylväs matkalla makuuasennosta pystyasentoon.
Miksi uhma on tarpeellinen – ja jopa hyvästä?
Kun uhma on kiivaimmillaan, konflikteja lapsen ja vanhemman välillä syntyy jopa joka kolmas minuutti. Tunnetuimman 2–3 ikävuoteen sijoittuvan uhman lisäksi lapsi käy läpi useita muitakin uhmavaiheita.
Näin paljon lapsenne painoivat
Kysyimme Facebookissa 19.8.2012 lastenne syntymäpainoa. Näin vastasitte.
Itsehillintä: tie menestykseen
Katso videosta, miten lapset kiemurtelevat karkkihimojensa kourissa. Mutta miksi pitäisi hillitä itsensä? Jotta menestyisi aikuisena, uusi tutkimus esittää.
Tämän menetelmän avulla lapsi oppii kuivaksi kolmessa päivässä – toimii parhaiten kaksivuotiailla
Joko riitti vaippasirkus? Näitä step by step -ohjeita seuraamalla opetat lapsen vaipattomaksi kolmessa päivässä. Näin ainakin väittää metodin kehittäjä Julie Fellom. Metodilla on kuitenkin hintansa: sinun täytyy olla valmis todistamaan puolisosi riemukasta pottatanssia oman vessakäyntisi jälkeen...
Mikä pieniä pelottaa?
Möröt, kummitukset ja muut kammotukset ovat tuttuja pelkoja lapsille ja aikuisille. Mutta pienten lasten pelkojen kohteet voivat olla myös aivan arkisia asioita! Vau.fi:n foorumilla äidit kertovat, mikä lapsia pelottaa.
Varhain aloitettu pottailu haitallista?
Mitä nuorempana lapsen saa pois vaipoista, sen parempi, ajattelee moni. Lastenlääkäri esittää kuitenkin tyystin toisenlaisen näkemyksen asiaan – liian varhain aloitetusta pottailusta voi hänen mielestään koitua jopa vakavaa haittaa lapselle.
Ensimmäinen vuosi valokuvin
Vanhemmille tarkoitettu Vauvasi kuvassa -valokuvausopas neuvoo, kuinka vauvan ensimmäisen vuoden kasvutarinan saa ikuistettua tunnelmallisiin valokuviin.
Herkkyyskausina lapsi oppii leikiten
Lapsen kehityksessä on erilaisia herkkyyskausia, jolloin lapsi oppii ja oivaltaa asioita helpommin ja halukkaammin kuin muulloin. Muun muassa aistihavainnoille, kielen kehitykselle, liikkumiselle ja sosiaalisille taidoille on kaikille omat herkkyyskautensa.
Aggressiivisista lapsista kasvaa sairaita aikuisia
Aggressiiviset lapset ovat aikuisena sairaampia ja käyttävät muita enemmän lääkäripalveluita, kanadalaistutkimus osoittaa. Havainto vahvistaa näkemystä, jonka mukaan lapsuuden oloilla on koko elämän jatkuva vaikutus ihmisen terveyteen.
Vauvat tunnistavat surullisen ja iloisen musiikin toisistaan
Jopa 5-kuukautiset vauvat erottavat tunteita musiikista, tutkimus esittää.
Asiantuntija varoittaa: Älä kanna vauvaa kasvot menosuuntaan
Lapsen kuljettaminen kasvot menosuuntaan on julmaa, stressaavaa ja pelottavaa lapselle, lasten ja perheiden terveyteen perehtynyt prosessori varoittaa.
Syrjäytyminen alkaa varhain
Ihmisen ajautuminen yhteiskunnan marginaaliin ei ala vasta työiällä, vaan sillä on pimemmät juuret. Lapsen lähtökohtia määritellään jo kohdussa.
Leikki-ikäinen oppii tekojensa seurauksia
Niillä kokemuksilla, joita lapsella on vuorovaikutuksesta kotona, on suuri merkitys sille, kuinka hän selviytyy muissa yhteyksissä. Jos lapsi on oppinut, että hänen aloitteisiinsa suhtaudutaan myönteisesti, on suurempi mahdollisuus, että hänellä on tarpeeksi itseluottamusta lähteä maailmaan myönteisin tuntein: hänellä on jotain annettavaa, ja hänet otetaan hyvin vastaan.
Uhmaikäinen kasvaa itsenäiseksi
Itsenäisyyden ja kärsivällisyyden kehitykseen kuuluu myös omien kykyjensä ja lahjojensa löytäminen ja ilo siitä että noudattaa omia toiveitaan ja tarpeitaan. Itsenäisyyden myötä myös oma tahto vahvistuu. Muisti on nyt niin kehittynyt, että lapsella on selvä käsitys siitä, mikä on vialla, jos hän ei saa tahtoaan läpi – ja tämä tietysti lisää taisteluhalua.
Huumorintaju on arvokas taito
Miten huumorintaju kehittyy? Milloin lapsen voi sanoa olevan huumorintajuinen? Vastauksen löytäminen ei ole yksinkertaista, sillä huumorintaju on monimutkainen mutta ennen kaikkea yksilöllinen ilmiö.
Vauvat nukkuvat kun kasvavat
Yhdysvaltalaistutkijat ovat mahdollisesti selvittäneet, miksi vauvojen nukkumatottumukset vaihtelevat päivästä toiseen. Taustalla saattavat olla kasvupyrähdykset, joiden aikana vauva nukkuu enemmän.
Oppiminen ensi vuorovaikutuksen aikana
Vauva alkaa opetella yhtä tärkeimmistä taidoista – vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa – heti syntymästään lähtien.
Lapsen temperamentti ja resurssit
Lapset syntyvät erilaisin edellytyksin. Useimmat niistä, joilla on enemmän kuin yksi lapsi, voivat kertoa, miten erilaisia lapset olivat jo synnyttyään ja miten ihmeellisenä tuo ero on jatkunut kasvuiässä.
Oppiminen kodin ulkopuolella
Valtaosa nykylapsista menee jo varhain päiväkotiin. Siellä he tapaavat muita aikuisia sekä ennen kaikkea muita lapsia ja saavat merkityksellisiä oppimiskokemuksia.
Lapsi oppii kieltä ”kylpemällä” siinä
Miten lapsi oppii kieltä ja miten vanhemmat ja ympäristö edistävät lapsen hyviä kielivalmiuksia?
Lapsi oppii koko kehollaan
Lapsi saa ensimmäiset elämykset ja kokemukset kehonsa kautta. Toisin sanoen lapsi käyttää kehoa ja eri aisteja ympäristön tulkitsemiseen ja suhteuttamiseen.
Mielikuvitusystävät kuuluvat leikkiin – ennakoivat kykyä haaveilla ja ideoida läpi elämän
Monilla lapsilla on ystäviä, joita muut eivät näe. Näiden kavereiden luomisessa on vain mielikuvitus rajana, ja lasten kehittämät tarinat kuvitelluista ystävistään ja näiden kanssa tehdyistä touhuista saattavat olla mitä hurjimpia. Mielikuvitusystävät ovat osa leikkiä, ja ne saattavat olla lapselle hyvin tärkeitä.
Mikä minusta tulee isona?
Poliisi, leipuri, lääkäri tai opettaja. Vai sittenkin prinsessa, astronautti, Puuha-Pete tai karkkitehtailija? Pienten lasten toiveammateissa vain mielikuvitus on rajana – minustahan voi tulla ihan mitä vain!
Päiväkodissa kieli kehittyy
Alle kolmevuotiaiden päivähoidosta ollaan montaa mieltä. Uusi norjalainen tutkimus esittää, että muodollisessa päiväkotihoidossa olevien lapsien kielitaito kehittyy muita lapsia paremmin.
Lapsen luonne ennustaa tulevia terveysongelmia
Monet terveysriskit ja haitalliset elämäntavat saattavat selittyä heikolla itsehillinnällä ja impulsiivisuudella, tuore tutkimus vihjaa. Tutkimuksen perusteella yhteys havaitaan jo kolmivuotiaille tehdyissä testeissä.
Tällainen on kolmivuotias!
Puheen pulpatusta, valtava määrä kysymyksiä, liikkumisen riemua ja elämäniloa – niistä on kolmivuotiaan elämä tehty! Nyt lapsen luonne alkaa tulla entistä selkeämmin esille, mikä tietää vanhemmille mitä mielenkiintoisimpia aikoja: tällaisen tyypin kanssa me asumme ja jaamme elämämme! Muista: älä vertaa omaasi kavereiden tai naapureiden lapsiin, sillä kolmivuotiaiden yksilölliset erot voivat olla suuria niin kielellisessä kuin motorisessa kehityksessä.
Tällainen on kaksivuotias!
Kaksivuotiaana lapsen tunne-elämä kuohuu – ehkä oletkin jo huomannut sen? Kun lapsi lähentelee kahden vuoden ikää, hänen riippumattomuudentarpeensa ja uteliaisuutensa vain lisääntyvät.
Tällainen on yksivuotias!
Yksivuotiaana lapselle avautuu aivan uusi maailma kielen oppimisen ja liikunnanvapauden myötä. Kehittyessään sekä kielellisesti että fyysisesti lapsi saa uusia taitoja, jotka helpottavat ympäristön tutkimista.
Lapsen kasvukivut eivät johdu kasvamisesta
Kasvukivuiksi nimetty jalkasärky iskee lapseen yleensä nukkuessa tai yöunille mentäessä. Tyypillisesti kipu vaivaa 3-12 vuotiaita lapsia. Nimestään huolimatta kasvukipu ei liity lapsen kasvamiseen.
Haukotus ei tartu vauvaan
Kaiken ikäiset haukottelevat. Jopa sikiöiden on havaittu haukottelevan. Haukotukset tarttuvat kuitenkin vasta myöhemmällä iällä, todisti yhdysvaltalainen tutkimus.
Vessahätäviestintä – ymmärrä lapsesi viestejä, vie hänet vessaan
Vauvojen vessahätäviestintä, vvv, lähtee oletuksesta, että vauvat ovat jo syntyessään tietoisia tarpeestaan virtsata ja ulostaa. Vvv:n tarkoitus on ylläpitää tätä tietoisuutta ja tarjota vauvalle mahdollisuus tehdä tarpeensa muuallekin kuin vaippaan.
Vierastaminen on luottamuksenosoitus
Kun vauva vierastaa, vanhemmat voivat olla tyytyväisiä. Lapsi tunnistaa omat vanhempansa muista ihmisistä ja hän on muodostanut kiintymyssuhteen vanhempiinsa.
Pienetkin osaavat kiusata
Kiusaaminen on yleistä päiväkodeissa. Tyypillisintä kiusaamista on porukan ulkopuolelle jättäminen.Kiusaamista esiintyy myös tönimisen, lyömisen, lahjonnan, haukkumisen, ilkeilyn ja juonittelun muodossa. Kiusaamista päiväkodeissa tutkivat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Folkhälsan.
Uudet kasvukäyrät käyttöön vuoden 2011 aikana
Lastentautien professori Leo Dunkelin tutkimusryhmä on laatinut uuden perustan kasvukäyrille. Muutos tuli tarpeeseen, sillä vanhat käyrät eivät kuvaa nykylasten reipasta kasvutahtia. Päivitetyt käyrät on tarkoitus ottaa käyttöön tämän vuoden aikana.
Mitä vauva muistaa?
Harva muistaa ensiaskeliaan. Syy tähän piilee aivoissa. Vauvojen aivot eivät ole kehittyneet säilömään pitkäkestoisia muistoja – ainakaan kovin hyvin.
Lapsellasi on yksilöllinen temperamentti jo vauvaiässä – ota se huomioon kasvatuksessa
Miksi yksi lapsi vetäytyy, toinen pillahtaa itkuun ja kolmas käyttäytyy aggressiivisesti samassa tilanteessa? Neljäs ei ehkä edes huomaa mitään, tai nauraa koko hommalle. Lapsen yksilöllinen temperamentti on hyvä huomioida myös kasvatuksessa.
Kävelemään opitaan yhden ikävuoden molemmin puolin
Lapsi oppii kävelemään keskimäärin noin vuoden iässä, mutta yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria.
Vauvan kasvu käyrälle
Lapsen pituuskasvu kirjataan ensin neuvolassa ja myöhemmin koulussa kasvukäyrälle. Käyrä välittää tärkeää tietoa siitä, miten lapsen kasvu missäkin ikävaiheessa sujunut.
Uhmaikä, tahtoikä – välttämätön vaihe lapsen kehityksessä
Lapsi heittäytyy lattialle, kiljuu ja kieltäytyy kaikesta mitä vanhemmat ehdottavat. Uhma on raskasta aikaa vanhemmille, mutta samalla se on elintärkeä vaihe lapsen persoonallisuuden kehityksessä.
Vauva tarvitsee syliä
Vauvan huomiotta jättäminen hädän hetkellä jättää pysyviä vaurioita lapsen kehitykseen. Lukuisilla paniikkikokemuksilla on pitkät seuraukset aikuisiälle saakka.
Tutti luo turvaa
Tutti on kiva. Se poistaa surun uskomattoman nopeasti. Ei ihme, etteivät aikuiset jaksa aina taistella näin käyttökelpoista välinettä vastaan, vaikka pitkällisellä tutin imemisellä on todettu olevan haittavaikutuksia.
Sikiö muistaa jo varhain
Kyky muistaa asioita alkaa jo ennen syntymää, mutta tarkkaa alkuhetkeä tai muistin pituutta ei ole tiedetty. Nyt Maastrichtin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että jo 30 viikon ikäisillä sikiöillä on lyhytkestoinen muisti.
Jokelluksesta puheeksi
Keskimäärin vauvat osaavat sanoa vuoden ikäisenä kolme sanaa. Onko kaikki toivo heitetty, jos oma talliainen ei seuraa kielen kehityksen keskiarvoa? Puheterapeutti Annikki Riitesuo kertoo, mistä kielen kehityksessä on kysymys.
Ekstrakromosomeja
Noin yhdellä pojalla 700–1000 vastasyntyneestä lapsesta on kaksi Y-kromosomia. XYY-kromosomilla varustettuja miehiä on pidetty aggressiivisina. Käsitys joutaa kuitenkin jo roskakoriin.
Vauvan ensimmäiset kuukaudet
Nyt se on tapahtunut: raskaus on ohi, lapsesta on tullut todellisuutta ja tutustuminen uuteen perheenjäseneen voi alkaa.
Loppukesällä syntyvät lapset ovat muita kookkaampia – taustalla tuttu vitamiini
Loppukesästä syntyneet lapset ovat kookkaampia kuin muina vuodenaikoina syntyneet ja kärsivät aikuisena muita harvemmin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Erot johtuvat tutkijoiden mukaan D-vitamiinista, jota odottava äiti saa valoisaan vuodenaikaan enemmän.
Päiväkoti pilaa lapsen elämän?
Jättämällä lapsensa huonolaatuiseen päivähoitoon työssäkäyvät vanhemmat saattavat pilata lapsensa terveyden ja onnellisuuden. ”Panokset ovat suuret tässä uhkapelissä, jossa mukana ovat tämän päivän lapset ja huomisen maailma”, Unicefin raportissa varoitetaan.
Mitkä Apgar-pisteet?
Vastasyntyneen lapsen tilan arvioinnissa on käytetty vuosikymmenten ajan Apgar-pisteitä. Vuonna 1952 kehitetyllä menetelmällä mitataan viittä osa-aluetta. Maksimipistemäärä on 10.
Puolivuotias tunnistaa kasvoilta pelästyksen
Viiden kuukauden ikäisinä vauvat katsovat neutraaleja ja pelästyneitä kasvoja yhtä pitkään, mutta pari kuukautta myöhemmin pelästyneet kasvot vetävät vauvan tarkkaavaisuutta puoleensa voimakkaammin, Suomen Akatemian tutkimus paljastaa.
Vatsallaan makoilu tärkeää vauvan kehitykselle
Vatsallaan vietetty aika on tärkeää vauvan motoriselle kehitykselle, fysioterapeutit muistuttavat.
Vauvan kasvuvauhti vaikuttaa mielentoimintojen kehitykseen
Hitaasti vauvana kasvavat pärjäävät mm. päättely- ja hahmotuskykyä mittaavissa testeissä huonommin kuin reippaammin kasvavat ikätoverit, vaikka he olisivat syntyneet täysiaikaisina.
Vauvan aistit kehittyvät myös ensimmäisten elinkuukausien aikana
Haju, kuulo, maku, näkö ja tunto – kaikkien aistien kehitys jatkuu vielä syntymän jälkeenkin voimakkaana.
Vauvan varhaisheijasteet eli refleksit – mitä ne ovat?
Lapsellasi on syntyessään monia refleksejä, heijasteita. Ensimmäisten 3—6 kuukauden aikana useimmat näistä varhaisheijasteista katoavat, kun lapsen keskushermosto ja tahdonalaiset liikkeet kehittyvät. Heijasteiden väistyminen on yhtä tärkeää kuin niiden kehittyminen. Varhaisheijasteita seurataan neuvolakäynneillä.
Ahdistaako ero lasta liikaa? Tunnista eroahdistushäiriö
Noin 6-9 kuukauden iässä lapsesta kehittyy seurallinen ja sosiaalinen pikku valloittaja, mutta samalla vanhempiinsa entistä kiintyneempi ja kiinnittyneempi. Lapsi alkaa ymmärtää esinepysyvyyden ja oivaltaa, että kun hänen vanhempansa ovat poissa, he ovat jossain, mutta eivät hänen kanssaan.
Maailma kiinnostaa vauvaa
Ennen luultiin, että vastasyntyneillä ei olisi kykyä havainnoida ja reagoida ympäristöönsä. Pienten vauvojen parissa tehty vuosikymmenten tutkimustyö osoittaa luulon vääräksi: Lapset ovat syntymästään saakka kiinnostuneita siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Vuorovaikutus toisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää vauvan kehitykselle, sillä sen avulla hän oppii tutustumaan sekä itseensä että ympäristöönsä.