Koti Blogit Uusperhesatu Stop sokerille – taaperon sokeriton ruokavalio

Hellepäivän paras herkku on pakastettu vesimeloniviipale tikun nokassa. Makoisaa ja hedelmäistä!

Stop sokerille – taaperon sokeriton ruokavalio

Tekijä

Satu Lithovius

3712

Syitä taaperomme sokerittomalle ruokavaliolle on useita. Ensinnäkään en näe, miksi hänelle pitäisi tarjota sokeroituja herkkuja, kun hän ei niitä itse edes ymmärrä pyytää. Miksi hänet pitäisi opettaa haluamaan asiaa, jota hän ei vielä ymmärrä haluta? Toki hän saattaa osoitella jonkun syömää pullaa, mutta niin hän osoittelee raakaa sipulia ja viinilasillistakin. Se ei vielä tarkoita, että hänelle pitäisi antaa niitä.

Viimeksi päivitetty 7.2.2018

Taaperomme sai maistaa lisättyä sokeria ensi kertaa 2-vuotisjuhlissaan. Sitä ennen sokeriherkut eivät kuuluneet hänen elämäänsä millään tavoin – eivätkä ole kuuluneet sen jälkeenkään. Eikä se synttärijuhlien kakkumaistiainen edes ollut menestys: taapero maistoi kakkua noin kolmen lusikallisen verran ennen kuin työnsi lautasen pois ja pyysi mandariinia.

Taapero sokeroimattoman herkun parissa. Banaanipannukakku omatekoisella marja- tai hedelmäsoseella ei sokeria kaverikseen kaipaa.

Makeaa marjoista ja hedelmistä

Syitä taaperon ruokavalion sokerittomuudelle on useita. Ensinnäkään en näe, miksi hänelle pitäisi tarjota sokeroituja herkkuja, kun hän ei niitä itse edes ymmärrä pyytää. Miksi hänet pitäisi opettaa haluamaan asiaa, jota hän ei vielä ymmärrä haluta?

Lapsilla on luontainen mieltymys makeaan, mutta taaperomme makeakiintiö täyttyy jo hedelmistä ja marjoista. En näe yhtäkään syytä väen väkisin tutustuttaa häntä epäterveellisempiin herkkuihin, kun hän ei vielä edes tiedä, mitä ne ovat.

Toki hän saattaa osoitella jonkun syömää pullaa, mutta niin hän osoittelee raakaa sipulia ja viinilasillistakin. Se ei vielä tarkoita, että hänelle pitäisi antaa niitä.

Herkkuja suoraan puskasta, isoveljen avustuksella.

Kauppareissujen helpotus

Toisekseen, taaperon sokeriton ruokavalio helpottaa meidän kaikkien elämäämme. Kaksivuotiaamme on varsin lujatahtoinen tapaus, ja jos hän haluaa jotain, sen kuulee koko kauppakeskus.

Jos taapero tietäisi, mitä keksipaketit ja karkkipussit pitävät sisällään, kauppareissumme olisivat mitä todennäköisimmin yhtä haluamista ja huutoa. Olemme saaneet asiasta ennusmerkkejä jo ksylitolpastillien kohdalla. Pieni ihmissirkkelimme on käynnistynyt useamman kerran, kun kaupassa nähtyjä pastillirasioita ei olekaan saanut avata ja niiden sisältöjä maistella.

Hammaskiille kiittää

Syistä viimeisin, muttei suinkaan vähäisin, on sokerin epäterveellisyys. Lisätty sokeri ei ole millään mittapuulla terveellistä. Tutkijoiden mukaan se muun muassa heikentää aineenvaihduntaa, nostaa verenpainetta ja vaikuttaa hormonitoimintaan. Lisäksi se lisää hampaiden reikiintymisen riskiä. Taaperollamme on hammaskiilteen kehityshäiriö, mikä jo itsessään lisää tätä riskiä. En näe syytä kasvattaa sitä entisestään syytämällä hänelle sokeria.

Tietenkään satunnainen sokeriherkku ei romuta kenenkään terveyttä. Mutta koska taaperoikäisen on muutenkin vaikea ymmärtää, miksi joskus saa tehdä jotain mutta toisinaan taas ei, minusta on parempi pitää hänet kokonaan erossa sokerista – ainakin niin kauan kuin se onnistuu niin hyvin kuin tähänkin asti.

Sokeri koukuttaa

Minä en tuomitse heitä, jotka valitsevat toisin omien taaperoidensa kohdalla. En minäkään ole aina ajatellut näin. Esikoiseni sai kakkua jo 1-vuotisjuhlissaan, ja sen jälkeen on syönyt sokeriherkkuja epäsäännöllisen säännöllisesti, samoin isosiskopuolensa. Ja melkoisia sokerihiiriä heistä on tullutkin.

Heitä tarkkailemalla olen nähnyt konkreettisesti, miten koukuttavaa sokeri on. Mitä useammin he karkkia saavat, sitä useammin he sitä haluavat. Jos taas herkkuja ei ole pidempään toviin syöty, eivät he muista niitä kaivatakaan. Tämä pätee muuten myös itseeni, ja siksi pidämmekin sokeriherkuttelun kohtuudessa muunkin perheen osalta. Vältämme myös piilosokeria emmekä osta sokerilla höystettyjä jugurtteja tai muroja.

Kesäinen pikniklounas jälkiruokineen. Pensasmustikat ovat taaperon suosikkiherkku.

Herkuttelua ilman sokeria

Tiedän, että joitakuita asenteeni ärsyttää. Onhan aiheesta käyty keskusteluja netin palstoillakin ja syytetty kaltaisiani vanhempia itsetehostuksesta. Sokerinatsi on termi, joka on osunut silmiini useamman kerran. Minusta on nurinkurista, että taaperon sokeritonta ruokavaliota pitäisi perustella ja selitellä muille. Enhän minäkään tivaa perusteita sille, että joku haluaa välttää punaista lihaa tai yksityisautoilua. Nehän ovat hyviä ja monin tavoin terveellisiä valintoja – aivan kuten sokerittomuuskin.

Eikä lisätyn sokerin välttäminen tarkoita askeettista ja herkutonta ruokavaliota. Herkutella kun voi ilman sokeripurkilla käymistäkin. Esimerkiksi banaaniletut, hedelmäsalaatit ja persikkasoseella makeutetut pannukakut ovat herkkuja vailla vertaa eivätkä todellakaan kaipaa sokeria kyytipojaksi.

Jokaisen oma valinta

Onneksi lähipiirimme suhtautuu asiaan pääosin myönteisesti ja kunnioittaa valintaamme. Sitä tämä juuri on: meidän valintamme. Jokainen vanhempi tekee omansa, enkä minä arvota kenenkään vanhemmuutta sokerigrammojen perusteella. Vanhemmat ovat yksilöitä, aivan kuten lapsensa. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Ja lasten alttiudessa sokerikoukullekin on eroja.

Meidän taaperomme saa kuitenkin jatkaa sokeria vältellen. Se säästää paitsi hampaita, myös kaikkien hermoja. Ja kaupassa on helpompaa, kun ei tarvitse väistellä karkkimiinoja ja keksiansoja.

Lue myös:

Saako lapsesi liikaa sokeria? Tee testi!

Sokeri lapsen ruokavaliossa – missä menee kohtuuden raja?

Melonikakun leiponut Hanna: ”Meillä ei tuputeta lapsille sokeria”

Onko lapsesi nirso? Lue loistovinkit jutustamme: Näin huijaat lapsen syömään terveellisemmin!

Lisää Uusperhesatulta:

Miten Uusperhesatulla on pokkaa tähänkin? ”Äitiys teki minusta itsevarman”.

Huippusuosittu postaus Uusperhesatun huonounisista lapsista: Esikoiseni hyväunisuus ei ollutkaan ansiotani

Ikäeroa puolitoista vuotta – ja siitä selviää? Sisarusten pieni ikäero ei ole tuomio hulluuteen

Kuka siellä?

Uusperhesadun takana on – kukapa muukaan kuin – uusperheellinen Satu. Sadun lisäksi perheeseen kuuluu neljä lasta, aviomies ja jättikani nimeltä Osku Palomies. Blogissa kurkistetaan uusperheen elämään ja pohditaan vanhemmuuden moninaisia teemoja. Tsekkaa myös instagramista @uusperhesatu

Mitä mieltä olet artikkelista?