Viimeksi päivitetty 29.5.2018
Saako perhe piipahtaa oluttuopposelle, kysytään sivustomme artikkelissa tänä viikonloppuna. Jutun luettuani aloin miettiä asiaa omalta kohdaltani. Voisinko pysähtyä terassisiiderille ollessani liikkeellä lasten kanssa? Paheksuisinko, jos ystävieni kanssa kesäisellä terassilla istuessani viereiseen pöytään istahtaisi lapsiperhe?
Vastaukset ovat varsin simppeleitä: totta kai ja tietenkään en. Eivätkä vastaukseni liity pelkkiin kuviteltuihin tapahtumiin, sillä olen ollut näissä tilanteissa useamman kerran. Olen ollut se äiti, joka lastensa läsnä ollessa nauttii terassisiiderinsä ja myös se äiti, joka ei korvaansa lotkauta naapuripöytään istahtavalle lapsiperheelle.
Miksi alkoholi on tabu?
Itse asiassa minulla on takataskussani tärkeämpi kysymys: Miksi meillä on niin vahvana käsitys, että vastuullisessa alkoholinkäytössä lasten läsnä ollessa olisi jotain pahaa tai väärää? Miksi alkoholin pitäisi olla tabu, jota lapset eivät saa vahingossakaan nähdä vanhempiensa käyttävän? Millä tavalla kauniina kesäpäivänä nautittu terassiolut tai hyvän ruuan kyytipoikana juotu viinilasillinen vahingoittavat tapahtumaa todistavaa lasta?
Ymmärrän, että lapsia pitää suojella monelta asialta. Suojelenhan minäkin omiani kaikelta pahaksi tai pelottavaksi kokemaltani. En veisi heitä humalaisten joukkoon enkä humaltuisi itse heidän läsnä ollessaan. Haluan olla turvallinen aikuinen tilanteen tasalla. Haluan, että lapsillani on hyvä olla, ja että heidän ei tarvitse miettiä, miksi äiti käyttäytyy niin oudosti.
Kysymys on tilannetajusta
Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä terassilla nautittua siideriä. Voin juoda sen ja olla silti turvallinen aikuinen ja asiansa osaava äiti. Voin ostaa lapsille pillimehut ja voimme kaikki nauttia yhdessä: kesästä, lämmöstä, toisistamme. Voimme katsella ihmisiä ja hymyillä sille toiselle lapsiperheelle, jonka aikuiset pelkäävät kohtaavansa paheksuntaa oluttuopin huulilleen nostaessaan.
Kysymys on tilannetajusta. En veisi lapsiani myöhään illalla humalaisista täyttyneen baarin ulkopöytään, mutta voisin epäröimättä ottaa heidät mukaan rauhalliselle terassille päivällä tai alkuillasta. Voisin juoda siiderini tai viinilasilliseni ja vastata lasten “Mitä tuo on?” -kysymyksiin seuraavasti: “Se on viiniä, aikuisten juomaa. Jos sitä juo liikaa, voi tulla kipeäksi ja käyttäytyä oudosti. Mutta minä en juo sitä liikaa.”
Ongelmat ovat muualla
En usko, että yksikään lapsi on koskaan kärsinyt kohtuukäytön todistamisesta. Siitä, että näkee vanhempiensa tai muiden aikuisten nauttivan saunaoluen, viiniä ruuan kanssa tai vaikka sen terassisiiderin. Lapsiperheissä käytetyn alkoholin ongelmat lienevät jossain aivan muualla kuin vähäisessä, sivistyneessä käytössä.
Itse asiassa uskon, että lapsille tekee ihan hyvää nähdä kohtuukäyttöä. Nähdä, että alkoholia voi käyttää fiksusti, juomastaan nauttien mutta rajansa tuntien. Nähdä, että äiti on ihan sama äiti siiderinsä jälkeenkin. Ja kun siiderit ja pillimehut on nautittu, voidaankin jo jatkaa matkaa. Hei, ostetaanko seuraavaksi jätskit!
Poikkeaisitko sinä terassioluelle lasten kanssa? Tule kertomaan mielipiteesi foorumille: Saako lasten kanssa käydä terassilla?
