Viimeksi päivitetty 2.7.2018
Itse olen aina ollut käytännöllisten lahjojen kannalla. Vaikka se saattaakin kuulostaa tylsältä, joidenkin mielestä jopa töykeältä, kysyn yleensä lapsen vanhemmilta toivomuksia. Mikä olisi juuri nyt tarpeen?
Monilla myös asunnon pienuus asettaa rajoja tavaramäärälle. En siis halua ostaa viidettä parkkitaloa pikkuautoille tai nukkekotia, jos koti jo valmiiksi tursuaa tavaraa.
Käteinen on kätevää!
Raha tai lahjakortti mieleiseen liikkeeseen on aina varma vaihtoehto. Itse en ainakaan loukkaantuisi, vaikka lapseni saisikin nimiäisissään lahjaksi rahaa. Voinhan käyttää summan juuri siihen kauan haaveissa olleeseen lastenhuoneen yölamppuun, tai vaikkapa käydä lapsen kanssa yhdessä jossakin.
Käyttöesineitä arkeen
Äidin hermot kiittävät, kun lahjat ovat tarkkaan harkittuja, helposti huollettavia ja kestäviä. Silloin niistä riittää iloa pitkäksi aikaa.
Itse en haluaisi täyttää lapsen huonetta pölyyntyvillä hopeisilla valokuvakehyksillä tai kummilusikoilla. Mieluummin haluaisin lapselleni jotain käytännöllistä, kuten vaikkapa astianpesukoneessa pestävän ruokailusetin tai laadukkaan ruokalapun.
”Tämä oli sinun ihan ensimmäinen lusikkasi, jonka sait lahjaksi kummeilta nimiäisissä”. ”Kylläpä sait sotkua aikaiseksi, kun söit ensimmäisen puurosi, mutta onneksi mummi ja ukki ostivat sinulle tuon ruokalapun”.
Mitkä lahjat itse muistan?
Minä en muista kummeilta saamaani hopeista valokuvakehystä, ja isovanhempien ostama hopeinen lusikkakin tummuu käyttämättömänä jossain lapsuudenkotini piironginlaatikossa.
Mutta monet käytännölliset lahjat muistan kyllä: esimerkiksi äitini työkaverilta sain ristiäislahjaksi posliinisen mukin ja lautasen, joita ihailtiin monena aamuna aamupalapöydässä.
Valitettavasti niitä astioita saan ihastella enää vain valokuvissa, sillä aika (ja pienet ehtivät kädet) tekivät tehtävänsä ja astiasetti hajosi. Samanlaisia muistoja toivon myös tulevalle pikkuiselleni.
Lue kaikki blogikirjoitukset: https://www.vau.fi/blogit/isaton-lapsi/
