Viimeksi päivitetty 25.3.2020
Oslolainen Sunniva Holmås Eidsvoll odottaa toista lastaan, jonka laskettu aika on 8.4. Hänen äitiysvapaansa alkoi juuri, mutta kahvilavierailujen ja kampaamokäyntien sijaan siitä näyttäisi tulevan pitkä kujanjuoksu eristyksissä.
”Istun kotona kaiket päivät. Mieheni tekee etätöitä kotitoimistolta ja viisivuotias esikoistyttöni on kotona, sillä päiväkodit ovat kiinni”, Eidsvoll toteaa.
Viime viikon keskiviikko oli Eidsvollin viimeinen työpäivä. Hänellä oli ollut hieman epämääräinen olo jo lauantaista asti.
”Keskiviikkona minulla olisi ollut raskauteen liittyvä tarkastuskäynti, mutta epäilykseni heräsivät ja soitin sairaalaan ennen käyntiäni – minulle tehtiin koronatesti auton ikkunan kautta, enkä mennyt tapaamiseeni.”
Jo samana iltana hänelle soitettiin: koronatesti oli positiivinen.
Tartunnan lähde ei tiedossa
”Ensimmäinen ajatukseni oli: kuinka monta muuta ihmistä olen mahtanut tietämättäni sairastuttanut. Olin käynyt edeltävän parin viikon aikana monissa kokouksissa, sanoo Eidsvoll. Hän on Oslon sosialistisen vasemmistopuolueen johtaja.
”Onneksi minun täytyi luetella vain henkilöt, joiden kanssa olin ollut yhteydessä viimeeksi kuluneen kahden päivän aikana ennen oireiden alkua. Laajat karanteenitoimet oli jo otettu käyttöön, joten en ollut tavannut viikon aikana juuri ketään. Lopulta riskiryhmäksi karsiutui kolme lähintä työkaveriani – kaikki heistä ovat nyt kodeissaan eristyksissä, ja ainakaan vielä he eivät ole sairastuneet. Mutta olin käynyt myös kaupassa.”
Eidsvoll ei vieläkään tiedä, mistä hän tartunnan sai. Mutta hän epäilee, että hänen puolisonsa ja tyttärensä saattoivat sairastaa taudin jo ennen häntä.
”Ennen koronasulkujen alkua tyttäremme oli pari päivää pois hoidosta – luulimme että kyseessä oli flunssa. Myös mieheni sairasti taudin, hänellä oli pari päivää kuumetta ja veto aivan pois.”
Molemmat kuitenkin toipuivat nopeasti ja jatkoivat normaalia elämäänsä.
”Emme tunteneet ketään, joka olisi sairastunut koronaan. Jos tämä olisi tapahtunut viikkoa myöhemmin, olisimme toimineet aivan toisin.”
”Hyväksyn tilanteen sellaisena kuin se on”
Omaa tautiaan Eidsvoll kuvailee ”puistattavaksi flunssaksi”
”On hieman vaikeaa hengittää, kuin rinnan päällä painaisi kivi. Ja raskaana ollessa hengittäminen on muutenkin vaikeaa. Minulla ei ole kipuja, mutta en saa rentouduttua normaaliin tapaan. Uuvuttava on hyvä sana kuvailemaan tätä tautia”, sanoo Eidsvoll.
Ruumiinlämpö ei ole missään vaiheessa noussut yli 37 asteen, mutta Eidsvoll huomaa väsyvänsä tavallista nopeammin.
Eidsvoll on tiennyt koronastaan viikon päivät, mutta kertoi asiasta julkisesti vasta 24.3.
”Halusin ensin nähdä, eteeneekö tauti minulla pahaksi.”
Vau.fi:n sisarsivustolle Babyverdenille haastattelun antanut norjalaispoliitikko vakuuttaa olevansa positiivinen luonne, joka ei pienestä hätkähdä.
”Olen perusluonteeltani optimistinen. Synnyttäminen itsessään on valtava stressitekijä, joten mielestäni ei ole järkevää rakentaa isoja odotuksia sen suhteen etukäteen. Parempi ottaa vastaan se mitä tuleman pitää. En ole huolissani, hyväksyn tilanteen sellaisena kuin se on”, Eidsvoll toteaa.
Pääseekö puoliso mukaan synnytykseen?
Raskauteen liittyviä tarkastuksia on nyt jouduttu karanteenin vuoksi perumaan, mutta Eidsvollin raskaus on onneksi matalan riskin tapaus. Ja jos hän havaitsee mitään epäilyttävää, terveysviranomaiset ovat vain puhelinsoiton päässä.
Laskettu aika on kahden viikon kuluttua, mutta synnytys voi käynnistyä milloin tahansa. Eidsvoll kuitenkin toivoo nyt, että raskaus menisi yliajalle – esikoisen raskauskin meni kaksi päivää yli lasketun ajan.
”Yksi isoimmista kysymyksistä on nyt se, pääseekö mieheni mukaan synnytyssairaalaan. Tietysti hän haluaisi todella olla siellä mukana. Toivottavasti hänet saadaan testattua ennen synnytyksen alkamista ja testi on negatiivinen.”
”Ymmärrän, että jos minulla on tauti edelleen päällä, joudun synnyttämään eristyksissä – ja silloin edes mieheni ei saa olla mukana. Ei mikään ideaalitilanne, mutta olen onneksi synnyttänyt ennenkin. Yritän muistaa ajatella, että olen maailman mittakaavassa oikea onnenpekka, kun saan synnyttää sairaalassa.”
Toiveissa on kuitenkin, että Eidsvoll toipuisi ennen kuin synnytyksen aika koittaa.
”Tällä hetkellä käsitys on, että minua pidetään terveenä kun olen ollut viikon verran täysin oireeton. Jos paranen nyt nopeasti, se saattaa juuri ja juuri olla mahdollista laskettuun aikaan mennessä.”
Pahin on pian takana
Vaikka viikot ennen synnytysta kuluvat nyt eri tavalla kuin Eidsvoll oli suunnitellut, hän yrittää ottaa päivistä ilon irti parhaansa mukaan. Silloin tällöin pinna palaa eristyksissä olemiseen – perhe saa poistu asunnosta ulkoilmaan vain harvakseltaan, ja silloinkin heidän täytyy pysyä täysin erillään muista ihmisistä.
Naapurit käyvät perheen puolesta kaupassa. Eidsvoll itse pyrkii ottamaan valokuvia ja tekemään muistiinpanoja näistä viikoista, sillä maailmantilanne on nyt niin poikkeuksellinen, että tämän hän haluaa muistaa tarkasti vielä myöhemminkin.
”Ajattelen myös, että parempi näin päin: että sain taudin raskausaikana eikä vasta vauvan syntymän jälkeen – olisin silloin ollut todennäköisesti hermostunut enemmän. Tämä tilanne voi kestää vielä viikko- tai kuukausikaupalla, ja nyt tiedän että tämän jälkeen pahin on ohi – minulla on jo ollut korona. Tutkimusten mukaan sikiö ei voi kohdussa ollessaan saada koronaa, mutta jos en ole synnytyksen aikaan terve, voin tartuttaa taudin vastastyntyneeseen.”
Eidsvoll on varautunut olemaan sairaalassa pidempään kuin tavanomaista, mikäli sairaalan henkilöstö haluaa tarkkailla äidin ja vauvan vointia.
”Nyt jälkikäteen on helppoa viisastella, että kunpa olisimme ottaneet tilanteen vakavammin jo aikaisessa vaiheessa. Olisimmepa eristäytyneet kotitoimistoillemme jo aikaisemmin ja pesseet tarkemmin käsiämme. Mutta se on turhaa – nyt on vain kuunneltava terveysviranomaisia ja luotettava heihin. Ja minä itse keskityn parantumaan niin pian kuin mahdollista!”
Lue myös:
