Viimeksi päivitetty 11.10.2023
Pienen lapsen ei tarvitse tietää sodasta
Alle kouluikäiset eivät tarvitse uutisia, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistutetaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä tarmokkaammin häntä on suojeltava kaikilta kriisiuutisilta.
Käytännössä se on tietysti helpommin sanottu kuin tehty – vanhemman saattaa olla vaikea vastustaa uutisvirran selaamista samaan aikaan, kun lapsi leikkii omiaan vieressä.
Eihän lapsi leikkinsä läpi mitään huomaa, eihän? Lapset näkevät ja kuulevat kuitenkin paljon enemmän kuin vanhemmat osaavat aavistaakaan.
Siksi sotauutisten selailu on hyvä jättää sikseen aina, kun lapsi on paikalla. Televisiota tai radiota on turha pitää auki, ja aikuisten keskustelut asiasta on syytä käydä pienten korvien ulottumattomissa.
Jos lapsi kysyy, mitä vastata?
Koska niin Ukrainan kuin Israelin tilanteet ovat laajasti esillä mediassa, lapsi saattaa suojelemisyrityksistä huolimatta kuulla tai nähdä asioita, jotka pelottavat häntä tai joita hän ei ymmärrä.
Olennaisinta on antaa lapselle tilaa ja aikaa kertoa kuulemastaan ja huolistaan omin sanoin. Vain siten vanhempi voi vastata lapselle tämän omista lähtökohdista käsin ja sen pohjalta, mitä lapsi tietää ja miten tämä hahmottaa tilannetta.
Näin vanhemman on mahdollista välttyä myös yliselittämästä asioita liian monimutkaisella tavalla.
Kaikkein pienimmille lapsille selitykseksi saattaa riittää, että välillä maat riitelevät ja sitten tekevät sovun.
Lapsen tunteita ei silti saa mitätöidä. Jos lapsi kertoo, että häntä pelottaa, vanhemman on tärkeää kuunnella, ottaa tunteet todesta ja lohduttaa.
Ota kainaloon ja kerro, että on paljon viisaita aikuisia, joiden tehtävänä on pitää maailma turvallisena.
Sivustaseuraajasta aktiiviseksi toimijaksi
Huolen voi kanavoida myös toimintaan.
Käynnissä on paljon niin paikallisia, valtakunnallisia kuin kansainvälisiä keräyksiä sodan jalkoihin jääneiden auttamiseksi.
Anna lapsen pudottaa kolikko keräyslippaaseen. Jos omalla paikkakunnalla on käynnissä paikallinen keräys, kokoa yhdessä lapsen kanssa avustuspaketti ja vie se keräyksen järjestäjälle.
Näin lapsi pääsee pienestä pitäen kokemaan, että suuriinkin asioihin on mahdollista vaikuttaa.
Älylaitteiden käytölle kunnon rajat
Vaikka sosiaalisen median kanaville on asetettu ikärajat, ne on helppo kiertää pyöristämällä ikää ylöspäin riittävän monta vuotta.
Erityisesti lasten ja nuorten suosimasta TikTokista varoitetaan painavin sanakääntein. Tällä hetkellä TikTok tulvii videoita, joissa ammutaan ja räjäytellään, paetaan pommisuojiin ja hyvästellään läheisiä.
Helsingin Sanomien haastattelema sosiaalisen median tutkija Suvi Uski sanoikin Ukrainan sodan puhjettua painokkaammin kuin koskaan aikaisemmin, että TikTok on hyvä laittaa toviksi kokonaan tauolle.
”En ole ikinä aikaisemmin suositellut näin pontevalla tavalla siihen. Nyt olemme sellaisten asioiden äärellä, että sisältö alkaa olla niin hälyttävää, ettei kenenkään sovi katsoa ohi”, hän sanoo HS:lle.
Aikuisten on suojeltava myös itseään
Entäpä sitten vanhempien oma hyvinvointi? Doomscrolling eli sotauutisten jatkuva seuraaminen ei tee hyvää aikuisillekaan.
Huoli ja ahdistuneisuus vievät tilaa muulta – ja heijastuu sitä paitsi herkästi myös lapseen. Lapset kun ovat velhoja aistimaan vanhempiensa tunteet ja tunnelmat.
Keskity siis hetkeen – niin usein kuin pystyt – niin itseksesi kuin lasten kanssa.
Juo aamukahvi ajatuksella. Käy pienellä happihyppelyllä. Kuuntele mielimusiikkia.
Rakentakaa junarata ja lumilinna. Käykää pulkkamäessä. Piirtäkää taikamaa. Lukekaa kirjaa.
Kaikki se viestii lapselle, että juuri nyt, tässä käsillä olevassa hetkessä, meillä ei ole mitään hätää.Hyödyllisiä linkkejä:
- MLL: Lapsi uutistulvassa
- Pelastakaa Lapset: Kriisitilanteen kohtaaminen
- Unicef: Sota ja kriisit pelottavat lasta – Näin voit auttaa
