Viimeksi päivitetty 20.11.2019
Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta – sen kunniaksi, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 20.11.1989.
Vielä vuonna 2019 se ei ole virallinen liputuspäivä, mutta 2020 alkaen se on merkattu liputuspäiväksi. Tänäänkin lipun saa nostaa salkoon!
Lapsen oikeuksien sopimuksen kokonaisuudessaan voit käydä lukemassa täältä!
Juhlan kunniaksi Unicef on listannut sopimuksen saavutuksia
1. Yhdeksän kymmenestä 6-11 -vuotiaasta maailman lapsesta pääsee alakouluun
Jos huomioidaan kaikki alle 18-vuotiaat, koulun ulkopuolella olevien lasten määrä on vähentynyt 30 vuodessa yli 100 miljoonalla. Vuonna 1989 noin 30 prosenttia lapsista ei päässyt kouluun, vuonna 2018 enää 17 prosenttia jäi paitsi koulusta.
2. Aliravitsemus vähentynyt
Aliravittujen lasten määrä on miltei puolittunut. Vuonna 1990 lähes 40 prosenttia maailman lapsista kärsi aliravitsemuksesta, vuonna 2018 enää 22 prosenttia.
3. Lapsikuolleisuus puolittunut
Lapsikuolleisuus on laskenut alle puoleen. Vuonna 1990 yli 12 miljoonaa lasta kuoli ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä, vuonna 2018 luku oli 5,2 miljoonaa.
4. Puhdasta vettä yhä useammalle
Puhdas juomavesi on käytössä jo seitsemällä kymmenestä maapallon ihmisestä. Viimeisten 30 vuoden aikana puhtaan juomaveden piiriin on päässyt peräti 2,6 miljardia ihmistä eli kolmannes maapallon ihmisistä. Tämä kehitys on pelastanut lasten henkiä, sillä likaisen juomaveden aiheuttamat sairaudet ovat hengenvaarallisia pienille lapsille.
Yhä useampi lapsi pääsee vessaan. Yli kaksi miljardia ihmistä on saanut vessan käyttöönsä vuoden 1990 jälkeen.
5. Lapsiavioliittojen vähentäminen
Lapsiavioliitot ovat vähentyneet merkittävästi. Vuodesta 2010 lähtien 25 miljoonaa tyttöä on säästynyt lapsiavioliitolta. Ennen vuotta 2010 yksi neljästä naisesta maailmassa joutui alaikäisenä naimisiin, nykyisin yksi viidestä.
6. Hiv:n leviämistä lapsiin estetty
Vuodesta 1990 noin 1,8 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta on säästynyt HIV-tartunnalta äitien lääkityksen ja äiti-lapsi-tartunnan ehkäisyn ansiosta.
7. Rokotukset ja polion hävittäminen
Jo yhdeksän kymmenestä lapsesta saa elintärkeät rokotukset kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan.
Polio on lähes hävitetty maailmasta. Vuonna 2018 maailmassa rekisteröitiin 29 kotoperäistä poliotapausta. Vielä vuonna 1988 tartuntoja oli noin 350 000.
8. Muutokset lainsaäädännössä
Lasten ruumiillisen kurituksen on kieltänyt 54 maata. Lisäksi 56 maata on sitoutunut uudistamaan lainsäädäntönsä niin, että kuritusväkivalta kielletään.
Lähes kaikki maat ovat säätäneet lailla koulunkäynnin pakollisuudesta, ja lähes 100 maata takaa lapsilleen lainsäädännössään vähintään yhdeksän vuotta ilmaista peruskoulutusta.
Yhä useampi maa on hyväksynyt lapsen oikeuksien sopimuksen kaksi lisäpöytäkirjaa: jo 176 maata on hyväksynyt lisäpöytäkirjan, joka kieltää lapsikaupan ja lasten hyväksikäytön prostituutiossa ja pornografiassa. 168 maata on hyväksynyt lisäpöytäkirjan, joka kieltää lapsen osallistumisen aseellisiin konflikteihin.
Lapsen oikeuksien sopimus 30 vuotta
Vuonna 2019 on erityinen syy juhlia, sillä Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta: se hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1989.
Lapsen oikeuksien sopimus määrittää lapsen perusoikeudet, jotka jokaisella lapsella pitäisi olla ”ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään” katsomatta.
Sopimuksen on ratifioinut kaikkiaan 196 maata – sopimuksessa on mukana enemmän osapuolia kuin missään muussa kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa. YK:ssa mukana olevista maista vain Yhdysvallat on jättäytynyt sen ulkopuolelle.
Sopimuksen ratifioiminen tarkoittaa, että sen hyväksyneen valtion täytyy muuttaa lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvoo komitea, jolle valtiot raportoivat lapsen oikeuksien tilastaan viiden vuoden välein.
Lue myös:
Lähteet:
Unicef, Unicef, Unicef
Lapsenoikeudet.fi
