”Puoli vuotta sitten minuun iski aivan yhtäkkiä voimakas vauvakuume. Ajattelin ensin, että olisi kiva, kun olisi vauvamaha. Sitten mietin, että lapsi edustaisi elämässä pysyvyyttä”, Jenika, 30, sanoo. Kaksi lapsetonta naista kertoo, miltä tuntuu, kun vauvakuume iskee.
Viimeksi päivitetty 29.8.2011
”Puoli vuotta sitten minuun iski aivan yhtäkkiä voimakas vauvakuume. Ajattelin ensin, että olisi kiva, kun olisi vauvamaha. Sitten mietin, että lapsi edustaisi elämässä pysyvyyttä”, Jenika, 30, kertoo.
Aikaisemmin Jenika suuntautui ainoastaan opintoihin ja työelämään. Kolmenkympin rajapyykin jälkeen Jenikan ajatusmaailma koki mullistuksen.
”Mietin, mistä ihminen oikeasti tulee onnelliseksi. Onko se työ vai perhe?”
Jenika ymmärsi, ettei lastentekoa ei voi lykätä loputtomiin.
”Eivät ne lapset vain lennä ikkunasta elämään. Niitä on oikeasti tehtävä jossain vaiheessa”, Jenika pohdiskelee.
Jenika: Nykyinen suhde ei ole vauvalle sopiva
Jenikan vauvakuume on poikinut hetken mielijohteesta tehtyjä vauvantekoyrityksiä. Jokaisen vauvantekoyrityksen jälkeen Jenika on odottanut menkkoja kaksinaisin tuntein.
”Kun menkat tulevat, petyn. Ajattelen silloin, että olisin halunnut lapsen. Toisaalta en tiedä, olisinko iloinen, jos tärppäisi. Miten mies? Olisimmeko yhdessä? Miten kauan? Mies uskoo, että parisuhde parantuu itsestään, kun vauva tulee, mutta itse en siihen usko”, Jenika sanoo.
Epävakaasta tilanteesta huolimatta kaipuu lapseen on suuri.
”Kävellessäni lastentarhan ohi mietin, että minä voisin olla yksi noista vanhemmista hakemassa omaa lastani”, Jenika kertoo.
Jenika kokee syvää surua siitä, ettei nykyinen suhde tunnu sopivalta lastenhankintaan.
”Jos tämä parisuhde ei toimi, niin mistä minä sitten revin uuden isäehdokkaan? Jos en saa lasta, tuntuu että unelmat särkyvät ja olen epäonnistunut”, Jenika pohtii.
Milla: Elämä kunnossa, vauva voi tulla
Milla, 27, sai sai vauvakuumetartunnan, kun hän huomasi kaiken olevan elämässään valmista.
”Ensin mietin, että olen löytänyt miehen, jonka kanssa voisin tehdä lapsen sitten joskus. Parin kuukauden kuluttua aloinkin olla jo sitä mieltä, että lapsen voisi tehdä vaikka heti. Meillä on työpaikat, asunto ja muutkin asiat kunnossa”, Milla kertoo.
Nyt jo puoli vuotta kuumeillut Milla on käynyt läpi monenlaisia tunteita.
”Välillä panikoin, että onko minusta oikeasti äidiksi. Toisaalta lähelläni on paljon ihmisiä, joilta saan varmasti apua tarvittaessa. Välillä panikoin taas sitä, että ikää alkaa olla, eikä tästä enää nuorruta”, Milla kertoo.
Puolisoa ei vielä kiinnosta
Vain mies estää unelman toteutumisen. Millan vauvakuume ei ole nimittäin tähän mennessä tarttunut puolisoon. Millan suostuttelu on johtanut ainoastaan murahduksiin ja toteamuksiin: ”Sitten joskus. Katsotaan nyt.”
”Odottelen, että mies saa idean: olisipa muuten kiva saada tuon naisen kanssa lapsi, ja juuri nyt eikä joskus”, Milla sanoo.
Minkälaista olisi olla äiti?
Lapsettomien kuumeilijoiden on vaikea hahmottaa äitiyttä. Ehkäpä äitiyteen onkin mahdotonta valmistautua etukäteen.
”Tuntuu vain, että jotain puuttuu, ja se joku on lapsi. Kaipaan sitä jotain”, Milla sanoo.
Jenika puolestaan miettii vauva-arkea töidensä kautta:
”Miten töiden käy, jos itsellä olisi vauva? Jos on pitkään kotona, miten pärjää sen jälkeen kireillä työmarkkinoilla? Toisaalta tiedostan, että asian näkee todennäköisesti toisin, kun saa lapsen.”
Vauva-arjestakaan Millalla ei ole vielä selvää kuvaa.
”Joka päivä tulee olemaan erilainen, eivätkä kaikki päivät voi olla ruusuilla tanssimista. Ei kai siinä auta muu kuin mennä päivä kerrallaan”, Milla pohtii.
Jenikakaan ei ole valmistautunut äitiyteen muuten kuin tuomalla vanhoja vauvanvaatteita vanhempiensa kotoa.
”Niitä olen katsellut ja pukenut pehmoeläimille”, Jenika kertoo haikeana.
