Lääkeyhtiö Schering-Plough Oy selvitti 103 lapsettomuudesta kärsivän naisen sekä 12 gynekologin ajatuksia lapsettomuudesta.
Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat lapsettomuudesta kärsivät naiset, jotka eivät vielä olleet käyneet lapsettomuusklinikoilla tutkimuksissa tai hoidoissa.
Lue myös: Saisiko olla munavakuutus?
Tehokasta hedelmällisyysvalistusta tarvitaan
Tutkimukseen osallistuneista naisista vain neljäsosa kertoi lääkärin ottaneen oma-aloitteisesti puheeksi hedelmällisyyteen liittyvät asiat.
Asia olisikin nostettava tehokkaammin esille myös yhteiskunnallisessa keskustelussa.
”Tehokas ehkäisyvalistus on johtanut siihen, että nyt tarvitaan vähintään yhtä tehokasta hedelmällisyysvalistusta. Se on tarpeen erityisesti niille naisille, jotka lykkäävät lapsen saamista uraan liittyvien toiveiden takia ”, Simberg sanoo.
Tiedon saanti lapsettomuudesta on naisten mielestä helppoa. Parhaana tietolähteenä pidetään internetiä ja seuraavaksi parhaana gynekologia, koska tämä on asiantuntija, jolta saa luotettavasti perusteellista tietoa.
Kaivataan napakkaa tietoa
Naiset toivovat, että lapsettomuuteen liittyvä tieto olisi koottu heitä varten tietopaketiksi, jossa kerrottaisiin muun muassa hedelmöitymiseen vaikuttavista asioista.
Tietoa kaivataan myös hoitomuodoista ja sellaisista hedelmällisyyteen liittyvistä asioista, joihin voi itse vaikuttaa.
Hedelmällisyysvalistus täytyy Simbergin mukaan suunnata erityisesti 35-vuotiaille, raskautta ja lasta toivoville naisille, joiden määrä on kasvanut viime vuosina huolestuttavalla vauhdilla.
”Gynekologit törmäävät työssään päivittäin naisiin, jotka ovat lykänneet lapsen tekoa ja havahtuvat asiaan joskus liian myöhään. Yli 35-vuotiaan naisen ei kannata pitkittää hoitoon hakeutumista ”, muistuttaa Simberg.
Lue myös: Laskeeko vuorotyöt hedelmällisyyttä?
Munasarjat vanhenevat
Iän myötä gynekologin rooli koetaan yhä luonnollisempana lapsettomuuden hoidossa. Yli 40-vuotiaat naiset toivovat selvästi nuorempia enemmän gynekologilta konkreettisia ratkaisuja ja aktiivista tiedon jakamista liittyen hedelmällisyyteen sekä iän vaikutukseen.
Kun lasta on yritetty luonnollisin keinoin kaksi vuotta, alkavat toiveet gynekologin aktiivisuudesta selvästi kasvaa sekä ratkaisujen löytämisen että tiedon saamisen kannalta.
Gynekologien täytyy tehostaa biologisista tosiasioista puhumista erityisesti 30–35-vuotiaille naisille. Monet naisista yliarvioivat hedelmällisyytensä ja uskovat virheellisesti, että kaikki naiset saavat lapsia viimeistään IVF- ja koeputkihedelmöityshoitojen avulla.
”Terveelliset elämäntavatkaan eivät riitä suojaamaan munasarjoja, vaan ikä tekee valitettavasti tehtävänsä. Vaikka 40-vuotias nainen pitää hyvää huolta itsestään, elää terveellisesti, ei tupakoi ja kuntoilee säännöllisesti, hänen munasarjansa eivät ole enää nuoret”, Simberg sanoo.
Lue myös: Spermaa pankista
Hedelmällisyyden kartoitus kolmekymppisille?
Asiantuntijat ovat pohtineet, pitäisikö kolmekymppiset naiset ohjata jatkossa hedelmällisyyttä kartoittavaan verikokeeseen ja ultraäänitutkimukseen. Näin he tiedostaisivat tilanteensa ja mahdollisuutensa ajoissa.
”Myös hedelmällisyyteen liittyvien harhakäsitysten korjaamiseen täytyy kiinnittää huomioita, esimerkiksi että pitkään jatkettu ehkäisy alentaisi hedelmällisyyttä.”, Simberg sanoo.
Lue myös:
Lähde: Schering-Plough Oy:n tiedote
