Ensimmäisen kuuden elinkuukautensa aikana pieni lapsi ei tarvitse muuta ruokaa kuin äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Noin 4-6 kuukauden ikäistä lasta voi alkaa vähitellen totuttaa kiinteään ravintoon: monen suomalaislapsen ensimmäinen lusikalla nautittu ateria on hyvin möyhennetty ja maidolla loivennettu perunasose. Ensimmäisen ikävuoden lopulla lapsi voi enimmäkseen syödä samaa ruokaa kuin muutkin perheenjäsenet.
Viimeksi päivitetty 15.1.2008
Äidinmaidossa on lähes kaikki tarpeellinen
D-vitamiinia lukuun ottamatta äidinmaito sisältää kaikkia lapsen tarvitsemia ravinto- ja suoja-aineita. Rintamaidon sisältämät entsyymit ja hormonit auttavat lapsen elimistöä ravinnon hyväksikäytössä.
Äidin terveellinen ja monipuolinen ruokavalio parantaa rintamaidon laatua. Rintamaidon rasvan laadun parantamiseksi äidin kannattaa käyttää päivittäin rasiamargariinia, juoksevaa kasviöljyvalmistetta tai rypsiöljyä sekä syödä pari kertaa viikossa kalaa.
Kun kaikki sujuu ongelmitta, imettämisestä tulee rentouttava sekä äidin ja lapsen läheisyyttä vahvistava tapahtuma. Harvoin imetys alkaa sujua aivan automaattisesti. Totuttelu vie aikaa ja rintamaidon erityskin alkaa yleensä kunnolla vasta muutaman päivän kuluttua synnytyksestä.
Onneksi on myös korviketta
Aina äidinmaito ei riitä. On myös mahdollista, että imettäminen ei vain yksinkertaisesti onnistu. Adoptoidut sylivauvat eivät voi kääntyä äidin rintojen puoleen nälän yllättäessä.
Vaikka äidinmaidonkorvikkeesta ei koskaan voida tehdä täysin äidinmaidon kaltaista, on se kuitenkin hyvää ja täysipainoista sylivauvan ravintoa, jonka avulla lapsi pärjää ja kasvaa. Ravintosisällöltään kaikki korvikkeet ovat melko samanlaisia, olivatpa ne sitten jauheita tai jo syöttövalmiita nesteitä.
Nestemäisen korvikkeen voi lämmittää vesihauteessa tai tuttipullossa mikroaaltouunissa. Ravista pulloa lämmityksen jälkeen, jotta maidon lämpö tasaantuu. Tarkista aina maidon lämpötila esimerkiksi kaatamalla tippa kämmenselkää vasten ennen syöttämistä.
Kerran valmistettua tai lämmitettyä korviketta ei tule käyttää uudelleen, sillä lämpimänä korvikkeen ravintoainepitoisuudet laskevat ja uudelleen lämmitettäessä maidon hygieeninen laatu kärsii.
Huolehdi pullojen ja tuttien puhtaudesta: Pese ne huolellisesti ja keitä pullot aina siihen saakka, kunnes lapsi alkaa kokeilla kiinteitä ruokia.
Huolehdi pullojen ja tuttien puhtaudesta: Pese ne huolellisesti ja keitä pullot aina siihen saakka, kunnes lapsi alkaa kokeilla kiinteitä ruokia.
Sosetta suuhun – ja aika paljon muuallekin
Viimeistään puolen vuoden iässä lasta kannattaa alkaa totuttaa kiinteisiin ruoka-aineisiin. Peruna ja muut kasvikset sekä hedelmät ja marjat soseena ovat hyvää ensiruokaa.
Esittele vauvalle yksi tai kaksi ruoka-ainetta viikossa; näin jonkin ruoka-aineen sopimattomuus on helppo huomata. Suurista ruokamääristä ei alussa puhuta vaan parista, muutamasta lusikallisesta – ja niistäkin iso osa valuu harjoittelun tuoksinassa poskille ja rinnuksille.
Rasvattomiin soseisiin voi mieluusti lisätä lorauksen esimerkiksi rypsiöljyä.
Ei maksaa eikä hunajaa alle vuoden ikäiselle
Kasvis- ja hedelmäsoseisiin totuttelun jälkeen lapselle voidaan alkaa tarjota viljatuotteita (puuroja) sekä lihaa ja kalaa. Maksaa ei alle yksivuotiaalle tule antaa, sillä se sisältää liian paljon A-vitamiinia ja raskasmetalleja.
Myöskään hunajaa, runsaasti nitraattia sisältäviä kasviksia (lanttu, nauris, punajuuri, kiinankaali ja pinaatti), juuresmehuja sekä suolaa sisältäviä elintarvikkeita ei suositella alle vuoden ikäiselle lapselle.
Lehmänmaitovalmisteisiin lasta voi alkaa totuttaa vähitellen ensimmäisen ikävuoden lopulla.
Vuoden ikäinen taapero voikin sitten syödä enimmäkseen samaa ruokaa, mitä perheessä muutenkin syödään. Ota lapsen annos erilleen muusta ruuasta, jos haluat maustaa vanhempien perheenjäsenten annokset voimakkaammin.
Lähde: Imeväisikäisen lapsen ruoka. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004: 17.
Kuva: iStockphoto
