Minkälainen on jakkara? Entäpä synnytyspallo? Mitä laitteita synnytyssalissa käytetään? Vau.fi kävi tutustumassa Kätilöopiston sairaalaan.
Viimeksi päivitetty 8.3.2010
Kuvassa yllä näkyy Kätilöopiston sairaalan synnytyssali. Tila on suuri ja valoisa. Seiniä koristavat tapetit.
Lue myös: Miten synnytys alkaa?
Yhdessä synnytyssalissa on amme. Ammetta käytetään avautumisvaiheessa kivunlievitykseen. Kun synnytys on käynnissä, äiti voi mennä ammeeseen.
Kuuma vesi rentouttaa äitiä ja kivut vähenevät. Ammeessa voi käyttää ainoastaan ilokaasua. Jos äiti ottaa puudutuksen, hänen on poistuttava ammeesta.
Toisissa sairaaloissa ammeeseen saa myös synnyttää. Esimerkiksi Kätilöopiston sairaalassa vesisynnytys onnistuu. Amme sijaitseekin kätevästi synnytyssalin yhteydessä.
Lue myös: Vesisynnytys rauhoittaa äitiä
Jakkaraa käytetään synnyttämiseen. Toisten äitien on helpompi ponnistaa pystymmässä asennoissa kuin sängyssä. Jos lapsella on poikkeavat sydänäänet, jos lapsi on yli nelikiloinen tai jos lapsivesi on vihreää, jakkaralla synnytys ei ole mahdollista.
Avautumisvaiheessa voidaan istua pallon päälle. Lannetta keinuttava liike helpottaa kipua. Myös keinutuolissa istuminen auttaa saman periaatteen mukaan. Pallon päällä voi myös synnyttää, mutta se on erittäin harvinaista.
Lue myös: Pystysynnytys on pop
Vauvan sydänääniä voidaan kuunnella vatsanpäältä (laite kuvassa vasemmalla) sekä suoraan lapsen päästä (oikealla).
Lapseen kiinnitettävän sydänäänianturin päässä on pieni spiraalin muotoinen metallilanka, joka kiertyy vauvan päänahkaan. Anturi kiinnitetään lapsen päähän, jos ääniä ei kuulla hyvin vatsan päältä tai jos sydänäänissä havaitaan poikkeamia.
Lue myös: Kotidopplerilla sydänäänten äärellä
Kätilöt seuraavat vauvan sydänääniä monitoreista niin synnytyssalissa kuin myös muissa huoneissa, joihin käyrät välittyvät. Vauvojen hyvinvointia valvotaan jatkuvasti, sillä yksi sydänäänimonitori on sijoitettu kätilöiden kahvihuoneeseen.
Lue myös: Synnytys läpivalaisukuvissa
Kuvassa on imukuppeja kolmelta aikakaudelta. Nykyään käytetään enimmäkseen Kiwi-merkkistä imukuppia (kuvassa vasemmalla). Uusi kuppi on syrjäyttänyt vanhan pehmeän silikonista tehdyn imukupin (keskellä) sekä vielä vanhemman metallisen kupin (oikealla).
Lue myös: Kuinka paljon synnytys sattuu?
Kätilöopistolla vauva pääsee syntymän jälkeen äidin rinnalle ihokontaktiin. Ensi-imetyksen jälkeen vauva mitataan ja punnitaan. Tukihenkilö saa avustaa kätilöä kylvetyksessä.
Synnytyssalien läheisyydessä on ensihoitohuone. Jos vauvalla on hengitysvaikeuksia, annetaan vauvalle happea. Hengitysteistä voidaan myös imeä limaa ja lapsivettä.
Yleensä lapsi palaa vanhempien luokse ensihoitohuoneesta toimenpiteiden jälkeen. Jos vauva tarvitsee lisähoitoa, hänet siirretään lastenosastolle.
Lue myös: Sektio eli keisarileikkaus
Synnytyksen jälkeen äiti ja lapsi siirtyvät omaan huoneeseen lepäilemään. Perhehuoneissa myös isät voivat yöpyä ja tutustua uuteen tulokkaaseen.
Kätilöopistolla jokaisen perhehuoneen oven vieressä on pieni liitutaulu, jolle vanhemmat voivat kirjoittaa nimensä ja mahdollisesti myös vauvan tulevan nimen. Tässä huoneessa majaili kolmen kopla: Pikkis, Monika ja Aki. Onneksi olkoon koko perheelle!
Mikä on sinun synnytyssairaalasi? Lue kokemukset sairaalasta ja kerro oma kokemuksesi osastolta!
Kuvat: Tiina Pokkinen
Lue myös:
Vau.fi tutustuu päiväkotiin
Vau.fi tutustuu Vauvakinoon
Vau.fi tutustuu muskariin
Vau.fi tutustuu neuvolaan
