Elämän malja – tietoa koeputkihedelmöityksestä

Munasolu hedelmöitetään maljassa mieheltä kerättyjen siittiöiden avulla.

Koeputkihedelmöityshoito aloitetaan antamalla naiselle hormonipistos, joka lisää kypsien munasolujen tuotantoa. Munasoluja on oltava useita, jotta niitä saadaan kerättyä talteen emättimen kautta tehtävässä munarakkulapunktiossa.

Itse hedelmöitys tapahtuu maljassa mieheltä kerättyjen siittiöiden avulla. Kun munasolut ovat kahdeksansoluisia, niistä yksi tai kaksi siirretään kohtuun.

Prosessista ylijääneet munasolut voidaan pakastaa, jolloin mahdollisen uuden hoitokerran yhteydessä naisen ei tarvitse käydä läpi hormonipistoksia ja munarakkulapunktiota.

Yksi neljästä koeputkihedelmöityksestä onnistuu. Naisen ikä vaikuttaa myös onnistumisprosenttiin. Jos nainen on alle 35-vuotias, hedelmöitys onnistuu joka toisella parilla yhdellä munasolunkeräyksellä.

Koeputkihedelmöityksessä suurin riskitekijä sikiölle on kaksosraskaus. Nykyään kahden alkion siirtämistä vältetään, sillä hoitoprosessi ei enää vaadi useaa alkiota onnistuakseen.

Hormonipistos voi aiheuttaa naiselle munasarjojen hyperstimulaatiota, joka ilmenee ensin vatsakipuja, pahoinvointina ja ripulina. Vaikeissa tapauksissa hyperstimulaatio voi aiheuttaa munasarjojen suurentumista, nesteen kertymistä vatsaonteloon tai keuhkoihin, painonnousua ja veritulppaa. Oireita seurataan hedelmöityshoidon aikana tarkasti.

Koeputkihedelmöitys voidaan myös tehdä ilman hormonipistosta, jolloin äidille koituvat haittavaikutuksen voidaan välttää. IVM-hoidossa munasolut kerätään normaalin kuukautiskierron aikana ja kypsytetään laboratoriossa.

Hyvän onnistumisprosentin varjopuolena on korkea hinta. Esimerkiksi inseminaatio eli keinosiemennys on 5–10 kertaa halvempi kuin koeputkihedelmöitys.

Inseminaation onnistumisprosentti on tosin puolet pienempi kuin koeputkihedelmöityksen. Inseminaatiota ei myöskään voida käyttää aina, kun taas koeputkihedelmöitys sopii kaikkiin hedelmöitysongelmiin.

Lääkeinfo
Wikipedia: Koeputkihedelmöitys