Viimeksi päivitetty 29.4.2022
Synnytystä ei voi hallita. Varsinkin ensisynnyttäjille se on tuntematon kokemus. Siksi synnytykseen liittyy usein epävarmuutta ja pelkoa.
”Kaikki naiset pelkäävät jossain määrin synnytystä. Se liittyy synnytykseen valmentautumiseen”, synnytyspelkopoliklinikalla työskentelevä kätilö Minna Vanhamäki kertoo.
Pelon aiheuttama stressi uhka sikiölle
Tietyssä pisteessä pelko muuttuu synnytystä ja jopa sikiön terveyttä haittaavaksi stressikysymykseksi. Rajaa normaalin ja haitallisen pelon välille on kuitenkin vaikea vetää.
”Yleisesti ottaen vahvat kuolemaan ja synnytyksessä pärjäämiseen liittyvät pelot on hyvä selvittää. Varsinkin jos pelot haittaavat esimerkiksi nukkumista, ruokahalua ja muita elämän normaalitoimintoja, on syytä ottaa asia esille neuvolassa”, Vanhamäki sanoo.
Lue myös: Synnytin luomuna
Möröt pelkojen takana
Synnytyspelkoon ei ole yhtä tiettyä syytä. Siksi synnytyspelkopoliklinikalla lähdetään aina äidin tarpeista liikkeelle.
”Toisilla syyt saattavat olla parisuhdeongelmissa tai kivun pelkäämisessä. Myös huonot synnytyskokemukset aiheuttavat pelkoja. Joissain tapauksissa pelkojen takana voi olla seksuaalista väkivaltaa kuten raiskauskokemuksia tai insestiä”, Vanhamäki kertoo.
On tyypillistä, että ensisynnyttäjien pelot eroavat uudelleen synnyttäjien peloista.
”Ensisynnyttäjän kanssa teemme yleensä synnytys- ja kivunlievityssuunnitelmia. Sovimme myös, että koko henkilökunta sitoutuu näihin suunnitelmiin, niin ettei äidin tarvitse pelätä, noudatetaanko hänen toivomuksia vai ei”, Vanhamäki sanoo.
Pelkäävällä uudelleen synnyttäjällä on taas usein jäänyt edellisestä synnytyksestä jotain hampaankoloon.
”Näissä tapauksissa puramme käsittelemättä jääneitä ja ikäviä synnytyskokemuksia keskustelun avulla”, Vanhamäki sanoo.
Sektio ei ole ratkaisu
”Synnytyspelkoa ei voi leikata pois. Myös keisarileikkaus on synnytys siinä missä alatiesynnytys”, Vanhamäki sanoo.
Lue myös: Alatiesynnytys vaikuttaa äidin aivoihin
Koska syy synnytyspelkoon on usein hyvin syvällä, ei pelkkä lääketieteellinen toimenpide riitä selvittämään pelkoa.
”Pelko pitää käsitellä, vaikka synnytystapa olisi leikkaus. On tärkeää, että pelko puretaan synnytystavasta riippumatta. Hoitamaton pelko voi jäädä kaivelemaan ja tuottaa esimerkiksi synnytyksen jälkeistä masennusta.”, Vanhamäki tähdentää.
Lue myös: Mahtuuko vauva syntymään?
Vanhamäen mukaan alatiesynnyttäminen voi antaa äidille voimaantumisen kokemuksia.
”Hyvä synnytyskokemuksesta saa selviytymisen ja pärjäämisen kokemuksia. Se voi olla voimavara synnytyksen jälkeen. Toisaalta täytyy muistaa, että synnytystavan perusteella ei voi ennustaa äitinä olemista”, Vanhamäki sanoo.
Lue myös: Alatiesynnytykseen ei pakoteta
Jenni, 27, pelkäsi synnytystä kivun takia. Asia pyöri jatkuvasti hänen mielessään. ”Kerroin jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä, että synnytys pelottaa minua hirveästi. Terveydenhoitaja sivuutti asian sanomalla, että pelko on terveellistä ja että kaikki pelkäävät”, Jenni kertoo. Raskauden loppupuolella Jenniä onnisti. Hänen terveydenhoitajansa vaihtui toiseen. ”Uusi neuvolantäti kuunteli minua ja laittoi lähetteen pelkopolille. Myöhemmin hän kysyi aina, miten tämä pelko on vaikuttanut ja miten olen jaksanut”, Jenni kertoo. Lue myös: ”Järjestin itselleni sektion” Synnytyspelkopoliklinikalla Jenni puhui ensin kätilön kanssa synnytyspelon syistä. ”Aloimme kätilön kanssa epäillä, että lapsena kärsimäni korvatulehduskierre oli aiheuttanut pelon synnytyskipua kohtaan.” Myös tutustuminen synnytyssaliin auttoi Jenniä. Kaikki pelkopoliklinikkakäynnit eivät kuitenkaan toimineet tarkoituksenmukaisesti. ”Lääkärin piti tehdä minun kanssa synnytysarviointi. Hän ei kuitenkaan suostunut tekemään sitä, vaan totesi, että synnytyksessä selviää, miten lapsi tulee ulos”, Jenni kertoo. Kun H-hetki koitti, synnytys ei ottanutkaan käynnistyäkseen. Lopulta Jenni joutui kohtaamaan suurimman pelkonsa. ”Minulle tehtiin sektio, koska vauva ei olisi muuten mahtunut ulos.”
