Synnyttävän äidin oikeudet on säädetty potilaslain pykäliin. Kätilöiden ja lääkäreiden toimintaa ohjaa lisäksi laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Mutta mitä nämä oikeudet ja velvollisuudet käytännössä ovat?
Viimeksi päivitetty 23.11.2009
”Jokaisella potilaalla on oikeus laadultaan hyvään hoitoon ja kohteluun. Lisäksi hoidon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan kanssa”, HYKS-sairaanhoitoalueen potilasasiamies Elina Lohva kertoo.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että äiti voisi vaatia esimerkiksi keisarileikkausta.
”Synnytyspelko ei riitä syyksi sektiolle, sillä komplikaatioiden riski on sektiossa usein suurempi. Sektion suorittamiselle on oltava lääketieteellinen syy. Synnytyspelkoon liittyviä syitä hoidetaan ennalta äitiyspoliklinikalla”, Lohva sanoo.
Lue myös: Perätilasynnytys
Kirjallinen muistutus
Jos äiti on tyytymätön kohteluunsa, hänen kannattaa ottaa asia esille hoitohenkilökunnan kanssa.
”Kyseessä voi olla väärinkäsitys, joka saadaan nopeimmin selvitettyä keskustelemalla”, Lohva huomauttaa.
Jos yhteistä säveltä ei löydy, äidillä on oikeus myös järeämpiin keinoihin.
”Hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymätön voi tehdä asiastaan kirjallisen muistutuksen. Asian käsittelyprosessista huolehtii kullakin toimialalla tehtävään määrätty ylilääkäri”, Lohva kertoo.
Noin kuukauden kuluessa äiti saa kirjallisen vastauksen muistutukseensa.
”Vastineella pyritään lisäämään potilaan tiedonsaantia. Jos äidin kohtelu on ollut epäasiallista, palaute sisältää selvityksen ja perustelut sekä toivottavasti anteeksipyynnön”, Lohva valaisee.
Lue myös: Kun lapsi täytyy avustaa ulos
Hoitovirhe ja potilasvahingot
Jos äiti puolestaan epäilee hoitovirhettä, asian käsittelee Potilasvakuutuskeskus.
”Silloin äidin kannattaa ottaa yhteyttä potilasasiamieheen tai sosiaalityöntekijään. He tuntevat potilasvahinkolain sisällön ja osaavat kertoa, millaisesta tapahtumasta on aiheellista tehdä potilasvahinkoilmoitus”, Lohva kertoo.
Potilasvahingon ilmoittamisella ei ole kiirettä, sillä aikaa on kolme vuotta siitä, kun potilas saa tietää vahingosta.
”Neuvonkin äitejä huolehtimaan ensin itsestään ja vauvastaan ja tekemään vasta myöhemmin ilmoituksen kokemastaan hoitovirheestä”, Lohva kertoo.
Kipurahoja
Jos äiti ei saa haluamaansa kivunlievitystä riittävän nopeasti, voiko asiasta saada rahallista korvausta?
”Pelkkä hidaste kivunlievityksessä ei ole peruste potilasvahingolle”, Lohva toteaa.
Potilasvahingoksi luokitellaan esimerkiksi sellainen haitta, mikä olisi ollut vältettävissä, jos toinen lääkäri tai kätilö olisi ollut hoitamassa äitiä. Perusteita on myös muita.
”Potilasvahinkolain perusteella ei korvata kaikkia terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuvia haitallisia seurauksia. Korvaukseen oikeuttavat ainoastaan ne henkilövahingot, jotka täyttävät jonkin seitsemän kohdan ehdoista”, Lohva sanoo.
Lue myös: Alatiesynnytykseen ei pakoteta
Lisää tietoa tapahtuneesta
Yleisin syy äidin yhteydenottoon ei ole kuitenkaan potilasvahinkoilmoituksen tekeminen vaan ainoastaan tiedonpuute.
”Moni tilanne selviää sillä, että pyydän äitiä hankkimaan kopion jatkuvasta potilaskertomuksesta, johon potilaalla on oikeus potilaslain ja henkilötietolain perusteella”, Lohva kertoo.
Epätietoisuus siitä, mitä synnytyssalissa tapahtui, voi suututtaa.
”Jos äidillä on ollut kovat synnytyskivut, hänellä voi olla epämääräiset muistikuvat synnytyksen kulusta”, Lohva kertoo.
Jatkuvaan potilaskertomukseen on kirjattu kronologisessa järjestyksessä sekä lääkäreiden että kätilöiden merkinnät synnytyksen etenemisestä. Tämä on jokaisen äidin perusoikeus.
Lue lisää äidin oikeuksista synnytyksessä:
